(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
EU:n jäsenvaltioina meillä on yhteinen turvallisuusympäristö Naton kanssa. EU ja Nato kohtaavat uusia haasteita yhä useammin myös yhdessä.
Näin ollen olen iloinen voidessani toivottaa Naton pääsihteerin ja EU:n korkean edustajan tervetulleiksi Suomeen. Teidän yhteinen vierailunne on selvä merkki sitoutumisesta myös yhteiseen uhkien torjuntaan.
Kun ajattelen hybridiuhkia, mieleeni tulee heti eräs vanha tarina, jonka kertoi algerialainen rauhanvälittäjä Lakhdar Brahimi. Se menee näin:
Tavallisen näköinen mies tuli polkupyörällä rajanylityspaikalle. Hänellä oli tavaratelineellä iso säkki. Tullivirkailija kysyi häneltä tietysti, mitä säkissä on. ”Siinä on vain hiekkaa. Tarvitsen sitä rajan toisella puolella”, mies sanoi.
Säkki tutkittiin, ja se oli tosiaan täynnä hiekkaa. Sama toistui myös seuraavana päivänä ja sitä seuraavina päivinä. Kerran säkki lähetettiin laboratorioon, mutta vastaus oli sama: tavallista hiekkaa!
Vähitellen pyöräilevää hiekkamiestä alettiin pitää ennemminkin eriskummallisena kuin vaarallisena tapauksena. Eräs nuori tullivirkailija ei kuitenkaan saanut rauhaa, vaan hän halusi tietää enemmän. Niinpä seuraavan kerran nähdessään pyöräilevän hiekkamiehen, hän kysyi tältä: ”Voisitko kertoa minulle hiekkasi salaisuuden? Lupaan, etten kerro kenellekään.”
”Hiekan?”, mies vastasi, ”se on vain hiekkaa. Minä salakuljetan polkupyöriä!”
Tarina paljastaa perusongelman, joka liittyy kohtaamiimme hybridiuhkiin. Uhat nimittäin käyttävät hyväksi sitä, että meiltä puuttuu ymmärrystä, valmiutta ja kauaskatseisuutta. Usein kyllä näemme, mitä vastapuoli tekee, mutta emme ymmärrä, mitä se todella tarkoittaa. Kun sitten viimein havahdumme tilanteeseen, toisella puolella rajaa on jo luultavasti melkoinen kokoelma polkupyöriä.
Hybridiuhkien kirjo on laaja. Vaikutusyritysten ytimessä ovat informaatio-operaatiot ja kybervälineet. Samalla tavalla yhteiskuntiemme kriittisten toimintojen haavoittuvuuksia käytetään hyväksi hybriditaktiikoissa. Haastajamme väärinkäyttävät myös poliittisia ja taloudellisia vapauksiamme.
Hybridiuhat vaativat tietoisuuden parantamista. Meidän on ymmärrettävä – strategisella tasolla – haastajiemme tavoitteet ja keinot. Meidän on tunnistettava haavoittuvuutemme, ja meidän on oltava valmiita ja kestäviä. Yhteiskunnan kestävyydellä, tai kyvyllä kestää painetta ja palautua siitä, on suuri merkitys. Kansalaisten tahto puolustaa maataan on ensiarvoisen tärkeää.
Meidän on kuitenkin suhtauduttava maltillisesti kohtaamiimme uhkiin. Joskus uhka voi myös olla pienempi kuin miltä se näyttää. Aika ajoin venäläisten aiheuttamaa uhkaa koskevissa keskusteluissa esiintyvä pelon lietsonta on ollut minusta silmiinpistävää.
Sanomattakin on selvää, että meidän pitää suhtautua Venäjään hyvin vakavasti. Samalla meidän pitää kuitenkin välttää myös paisuttelemasta uhkaa.
Joskus saa väkisinkin sellaisen vaikutelman, että me käymme osan informaatiosodasta meitä vastaan nousevien tahojen puolesta. Sen vuoksi pidän tervetulleena uuden osaamiskeskuksen tutkimustoimintaa, ja toivon, että se tuo keskusteluun punnitun panoksen.
Meidän on myös muistettava, että aina uhka ei tule yksinomaan ulkopuolelta. Sisäiset jakolinjamme luovat tilaisuuksia myös hybridiuhille. Niiden löytäminen ja hyväksikäyttäminen tuottaa ulkopuolisille toimijoille aina tyydytystä. Meidän tulee pitää parempaa huolta omien yhteiskuntiemme eheydestä.
* * *
Olen iloinen voidessani käyttää tämän avauspuheenvuoron tänään. Osaamiskeskus tuo esiin Suomen turvallisuuspolitiikan kolme keskeistä aihetta.
Ensiksi se osoittaa, että Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja.
Toiseksi meillä on kattava lähestymistapa turvallisuuteen. Tämä on välttämätöntä pienelle kansakunnalle, mutta se myös kuvastaa kohtaamiemme uhkien luonteen muuttumista.
Kolmanneksi se korostaa määrätietoista haluamme tuottaa turvallisuutta tiiviissä yhteistyössä kumppaniemme kanssa.
Suomen tasavallan puolesta haluan kiittää niitä yhtätoista hallitusta, jotka ovat mukana perustamassa tätä osaamiskeskusta kanssamme. Haluan osoittaa kiitollisuutemme myös Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan komissiolle ja Naton sihteeristölle – ja henkilökohtaisesti pääsihteerille sekä korkealle edustajalle ja varapuheenjohtajalle vahvasta tuestanne osaamiskeskuksen perustamisessa.
Näillä sanoilla toivotan teille kaikille hedelmällistä avausseminaaria ja menestystä niihin tärkeisiin tehtäviin, jotka osaamiskeskusta odottavat.