Suomi on metsien maa. Sen minkä silmällä näkee, tilastot myös vahvistavat.
Suomen pinta-alasta metsien peitossa on yli 70 prosenttia. Metsämaata on noin neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti ja Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Olemme selkeästi Euroopan metsäisin maa ja koko maailman metsäisimpien maiden tilastossa olemme sijalla yksitoista.
Suomi on aina elänyt metsistä, ja elää edelleen. Metsä tarjoaa ravintoa, rakennustarpeita, energiaa ja turvaakin. Katovuosina leipään pantiin puolet petäjäistä ja sotien aikana vaikeakulkuinen jylhä metsämaa toimi isänmaata puolustaneen korpisoturin tukena.
Metsä rauhoittaa myös mieltä ja ei ole ihme, että yhä useamman kulku suuntautuu upeisiin kansallispuistoihimme. Laajat metsämaat ovat kansallismaisemaamme, joita tänä päivänä myös muualta maailmasta uskaltaudutaan ihailemaan. Suomalaiselle taiteelle metsä on puolestaan loputon luomisvoiman lähde.
Metsä elättää edelleen isoa osaa väestöämme. Metsämaatamme on hyödynnettävä luontoarvoja kunnioittaen. Nämä asiat ovat yhdistettävissä ja niin myös teemme.
Uutta metsää kasvaa enemmän kuin vanhaa hakataan. Se on osoitus onnistuneesta, tutkimukseen perustuvasta ja pitkäjänteisestä metsien hoidosta.Pelkkien kuutiomäärien mittaamisen lisäksi kansallisomaisuuttamme ja sen kestävyyttä pitää vaalia.
Näin on myös tehty, sukupolvesta toiseen. Parhaillaan EU:n piirissä käytävä keskustelu on herättänyt voimakkaita tuntoja Suomessa. Kaikissa tapauksissa, siis riippumatta lopullisesta ratkaisusta, on syytä ottaa vakavasti ministeri Tiilikaisen ajatus: meidän on syytä entistäkin paremmin huolehtia metsiemme kasvusta.
***
Metsät ja metsäteollisuus ovat tuottaneet hyvinvointia ja vientituloja Suomeen jo vuosisatojen ajan. Ensimmäinen varsinainen vientituotteemme 1600-luvulla oli terva. Se työllisti ja toi tuloja laajasti pitkin Pohjanmaan rannikkoa aina Kainuuseen asti. 1700-luvulta lähtien Suomen sahoissa sahattuja lankkuja ja lautoja vietiin rakennusaineiksi Länsi-Euroopan kasvaviin kaupunkeihin, kaivoksiin ja telakoille. 1800-luvulla sahateollisuuden vahva kasvu veti koko Suomen kokonaan uuteen teolliseen kehitysvaiheeseen. Saha- ja paperiteollisuus muodostivat 1900-luvun alussa teollisen perustan, jolle rakennettiin itsenäisen Suomen taloudellista hyvinvointia.
Saha- ja paperiteollisuuden lisäksi meille on kehittynyt vahvaa osaamista paperikoneiden ja metsätyökoneiden tuotannossa. Olemme voineet puhua aidosta metsäklusterista jo pitkään.
Metsäteollisuus elää maailman kehityksessä mukana, ja hyvä niin. Tästä esimerkkinä ovat metsäteollisuuden uudet tuotteet. Puu korvaa jo esimerkiksi muovia, puuvillaa, keinokuituja, metalleja ja fossiilisilla raaka-aineilla tuotettua energiaa ja kemikaaleja. Tätä Äänekosken tehdastakin kutsutaan biotuotetehtaaksi. Nimestä voimme päätellä tuotannon olevan sellun lisäksi paljon muutakin.
Perusteollisuus ja uusien tuotteiden innovointi kulkevat käsi kädessä, jolloin perinteinen teollisuus luo mahdollisuuksia innovatiivisten tuotteiden kehittämiseen. Määrätietoista tutkimusta ja kehitystyötä on syytä jatkaa. Sillä on käänteentekeviä mahdollisuuksia.
Annan esimerkin. Tapasin pari viikkoa sitten hollantilaisen nuoren miehen ja ympäristövisionäärin Boyan Slatin. Hän on ryhmineen keksinyt keinon, jolla kerätään pois valtamerissä kulkevia massiivisia ja koko ajan kasvavia muoviroskalauttoja. Puhuimme myös siitä, että suomalainen metsäteollisuus kehittää muoville vaihtoehtoisia, kestävää kehitystä edistäviä materiaaleja.
Suomen hyvinvointi perustuu paljolti vientiteollisuuteen. Metsäteollisuus on edelleen Suomen keskeinen vientiala ja suuri työllistäjä.
Metsäteollisuus tuo maamme vientituloista noin viidenneksen. Sen taloudellista merkitystä korostaa se, että tuotannon tarvitsemat raaka-aineet ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta.
Metsäteollisuus on oppikirjaesimerkki siitä miten Suomi on hyötynyt vapaakaupasta. Olemme pienenä avoimena taloutena pystyneet hyödyntämään osaamistamme, kekseliäisyyttämme ja luonnonvarojamme.
Maailman markkinat ovat näyttäneet metsäteollisuudelle myös kääntöpuolensa. Noin kymmenen vuotta sitten globaali kehitys kulki toiseen suuntaan. Paperin kulutus kääntyi pitkän kasvun jälkeen laskuun päämarkkina-alueillamme Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Maailmanmarkkinoiden ylikapasiteettiin vedoten ensimmäisenä suomalaisena paperitehtaana suljettiin Voikkaan tehdas metsäteollisuuden ydinalueella Kymenlaaksossa syksyllä 2006. Noin 700 työntekijää menetti työnsä. Ja se oli valitettavasti vasta alkua.
Vuonna 2008 USA:n asuntoluottokuplan puhkeamisesta vauhtia saanut rahoituskriisi ajoi maailmantalouden vakavaan taantumaan. Tämä kiihdytti metsäteollisuuden negatiivista kehitystä edelleen.
Kriisin aikana Suomessa suljettiin useita paperitehtaita ja -koneita. Ajatukset olivat synkkiä. Kauppalehti kuvasi tilannetta kesäkuussa 2008: ”Metsäteollisuuden lähtölaskenta ei pysähtyisi edes hätäapuun”.
Hätäapua ei tarvittu, tapahtui uusi käänne, kiitos jatkuvan tuotekehittelyn. Metsä Group ilmoitti vuonna 2014 rakentavansa uuden biotuotetehtaan Äänekoskelle vanhan sellutehtaan alueelle. Investointi olisi Suomen metsäteollisuuden historian suurin. Äänekosken tehdasinvestointi nousikin esimerkiksi uudenajan metsäteollisuudesta.
Äänekosken tehtaan positiiviset vaikutukset Suomen kansantalouteen olivat merkittäviä jo rakennusvaiheessa. Tehtaan suoran arvoketjun työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia työpaikkoja on 1 500. Suomen viennin vuotuisen arvon arvioidaan biotuotetehtaan myötä kasvavan noin 500 miljoonaa euroa.
Tehdas kuvastaa myös siirtymistä kiertotalouden aikaan: Tehdas hyödyntää puuraaka-aineen 100-prosenttisesti niin, että mitään ei mene hukkaan. Tehtaalla ei käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita.
***
Suomi juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Juhlavuoden teemana on ”yhdessä”. Metsäteollisuus ja MetsäGroup ovat osa satavuotiaan Suomen teollisuushistoriaa ja tulevaisuutta. Äänekosken tehdas on puolestaan oiva esimerkki suomalaisesta yhdessä toimimisesta ja yhteistyöstä.
Toivon Äänenkosken tehtaalle parhainta menestystä.