(muutosvarauksin; puheen kieli ruotsi)
Suomi juhlii sadatta syntymäpäiväänsä maana, jossa asuu tasa-arvoisia ja luovia ihmisiä. Meillä on avoin demokratia, sananvapaus kuuluu kaikille ja sitä myös käytetään. Olemme maailman vakain valtio. Tämän kaiken hyvän kansainväliset tutkimukset meistä kertovat.
Mutta Suomen kaltaiset ovat maailmassa valitettavasti vähemmistössä. Globaalit tapahtumat kertovat liian usein epävakaudesta sekä haluttomuudesta kantaa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta.
Euroopan lähialueiden konfliktit Ukrainassa ja Syyriassa ovat juuttuneet paikoilleen. Hallitsematon maahanmuutto koettelee Euroopan yhteistä sääntö- ja arvopohjaa. Turkin sisäinen kehitys ja toiminta etenkin sananvapauden, muiden ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen osalta ovat hyvin huolestuttavia.
Itämeren alueen sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt, ja se tuo mukanaan aina myös vaaran mahdollisuuden, tahallisen tai tahattoman. Heikentynyt Itämeren turvallisuustilanne puhuttaa myös meitä suomalaisia. Keskustelussa maltti on kuitenkin valttia.
Suomi tekee töitä Pohjois-Euroopan vakauden tukemiseksi. Yksi esimerkki tästä on yli vuoden takainen Itämeren lentoturvallisuutta kosketteleva aloite. Sen johdosta kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön jäsenet ovat jo sopineet uusista Itämeren alueen lentoturvallisuutta parantavista toimista. Aloitteen tärkeä saavutus on myös se, että pitkästä aikaa Nato ja Venäjä ovat yhdessä kyenneet rakentavaan keskusteluun.
Rakentavia merkkejä on muitakin. Piristynyt talous on tukenut optimismin kasvua niin Suomessa kuin Euroopassakin. Euroopan unioni on saamassa jälleen toimintaansa raiteilleen. Suomen kannalta merkityksellistä on EU:n turvallisuuspoliittisen roolin vahvistuminen, mikä vaikuttaa suoraan kansalaisten turvallisuuteen. EU:n on löydettävä ratkaisuja ihmisten pelkoihin, joita terrorismi ja valtaisa maahanmuutto ovat aiheuttaneet. Niiden ratkaisujen myötä Euroopan unioni ottaisi ison kehitysaskeleen ja samalla vahvistuisi myös kansalaisten luottamus unioniin.
* * *
Vuonna 2022 vietämme jälleen juhlia, kun Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta. Itsehallinnolla on kuitenkin tuota pidempi historia, joka nivoutuu yhteen Pohjolan suurien käänteiden kanssa.
Ahvenanmaalla on vakiintunut, kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, eikä sitä ole kyseenalaistettu. Suomi turvaa Ahvenanmaan aseman.
Presidentti Halosen johtama parlamentaarinen työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamisesta. Esityksen tärkeimmät, ja samalla varmasti myös vaikeimmat, pykälät koskevat toimivaltakysymyksiä ja rahoitusjärjestelyjä. Toivon, että työ etenee rakentavan poliittisen vuoropuhelun sekä molemminpuolisen kompromissihalukkuuden avulla eteenpäin.
Yhteinen tavoitteemme on, että sekä eduskunta että maakuntapäivät hyväksyvät uuden itsehallintolain tulemaan voimaan vuonna 2022.
Vaikka itsehallintojärjestelmä toimii pääosin hyvin, niin parannettavaakin löytyy. Siksi pykälien lisäksi tarvitsemme käytännönläheistä, joustavaa ja epämuodollistakin yhteistyötä valtakunnan ja Ahvenanmaan välillä. Uskon, että jos asioista keskustellaan ajoissa ja avoimesti, niin ratkaisujakin löytyy, ja niihin myös sitoudutaan. On erinomaista, että maakunta ja puolustusministeriö perustavat yhteistyöryhmän turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä varten ja tällä tavoin edistävät yhteisymmärrystä. Vastaava käytäntöhän on ollut toiminnassa jo lähes 20 vuotta ulkoministeriön kanssa.
Keskustelen säännöllisesti Ahvenanmaan ajankohtaisista kysymyksistä maakunnan edustajien kanssa. Miten Manner-Suomen isot rakenteelliset uudistukset vaikuttavat Ahvenanmaahan, on herättänyt huolta. Toinen huolenaihe on ruotsin kielen osaamisen heikentyminen valtionhallinnossa. Arvostan yhteistyötämme ja toivon sen omalta osaltaan tukevan Ahvenanmaan kehitystä.
* * *
Avasin puhumalla Suomen monista vahvuuksista. Olemme myös yksi onnellisimmista. Tämän täytyy päteä erityisen vahvasti täällä Ahvenanmaalla, joka on monessa suhteessa Suomen parhaimpia alueita elää. Talous on vakaalla pohjalla, työllisyysaste on korkea ja elämä on turvallista. Grönvit-joukkue hoiti tiukassa taistelussa jalkapallon Suomen mestaruudenkin vuosi sitten Maarianhaminaan! Ainutlaatuisesta saaristoluonnosta sekä saaristoelämästä voimme lukea ahvenanmaalaisen Finlandia-palkitun Ulla-Lena Lundbergin teoksista. Eipä siis ihme, että niin moni matkailija viihtyy vieraananne!
* * *
Toivotan teille kaikille mitä parhainta menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen ja Ahvenanmaan hyväksi.
Julistan täten maakuntapäivien istuntokauden 2017–2018 avatuksi.