Hyvät naiset ja herrat,
Viime vuosi oli jälleen kerran ennätyksellinen. Maan ja merenpinnan globaali lämpötila oli yksi korkeimmista viimeisten 140 vuoden aikana, jolta ajalta on olemassa luotettavia tilastoja. Huomattavasti keskiarvoja korkeampia lämpötiloja mitattiin eri puolilla maailmaa, mikä viittaa erittäin konkreettisella tavalla ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Monin paikoin Eurooppaa ihmiset muistavat hyvin, että viime kesä oli paitsi ennätyksellisen lämmin, myös ennätyksellisen kuiva.
Osallistuin muutama viikko sitten Katowicen ilmastokokoukseen Puolassa. Neuvotteluiden päätteeksi kansainvälinen yhteisö onnistui pääsemään sopuun Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöistä. Tulos saattaa kuulostaa vaatimattomalta ja lähinnä muodollisuudelta, mutta sääntökirja on itse asiassa oleellinen ilmastotoimien mahdollistamiseksi ja edistämiseksi kaikilla tasoilla maailmanlaajuisesti.
Katowicen ilmastokokouksen lopputulos on tietysti hyvä uutinen ilmaston kannalta, mutta se osoittaa myös, miten arvokkaita monenvälisyys ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys ovat. Valtaosa maailman valtioista on kykenevä ja halukas tarttumaan kansainvälisiin haasteisiin yhdessä.
Suomi arvostaa suuresti Kiinan roolia ilmastoneuvotteluissa. Kiinan ja Euroopan unionin läheinen yhteistyö oli ratkaisevaa Katowicen ilmastokokouksen onnistumisen kannalta. On ilo päästä keskustelemaan näistä aiheista myös täällä Pekingissä, sekä tässä seminaarissa että muissa tapaamisissani.
* * *
Ilmastotietoisuuden lisääntymisestä on näkynyt rohkaisevia merkkejä, mutta meillä on edelleen paljon tehtävää. Maapallon keskilämpötilan nousun lisäksi myös maailman hiilidioksidipäästöjen määrä kasvoi vuonna 2018. Meidän on saatava tämä kehitys taittumaan, ja meidän on toimittava nopeasti. Sitoumuksiamme on vahvistettava maailmanlaajuisesti.
Tässä suhteessa odotan jo innokkaasti YK:n pääsihteerin ensi syyskuussa isännöimää ilmastohuippukokousta. Kaikkien kansakuntien olisi tehtävä yhteistyötä sen eteen, että huippukokouksesta tulee osoitus siitä, miten määrätietoisesti aiomme toimia.
Euroopan unioni työskentelee sen eteen, että siitä tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. EU on maailman ensimmäinen suuri talousjärjestelmä, joka on asettanut itselleen näin kunnianhimoisen tavoitteen. Tämä Euroopan komission pitkän aikavälin tavoite perustuu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreeseen 1,5 asteen raporttiin, joka oli monille meistä todellinen ilmastoherätys.
Tavoitteenamme on osoittaa, että on mahdollista olla vähähiilinen, resurssitehokas yhteiskunta hyvinvoinnistamme tinkimättä. Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus päinvastoin toisivat kansalaisillemme huomattavia etuja – kuten puhtaan hengitysilman ja paremman terveyden. EU aikoo toimittaa suunnitelmansa YK:lle vuoteen 2020 mennessä, ja me kannustamme myös muita, kuten Kiinaa, toimimaan samoin.
Suomi aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden jo vuoteen 2045 mennessä. Olemme myös päättäneet luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa vuodesta 2029 eteenpäin. Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus tämän vuoden jälkipuoliskolla tarjoaa meille hyvän tilaisuuden vaatia enemmän ilmastotoimia myös EU-tasolla.
Hiilen hinnoittelu on tehokas tapa kannustaa päästövähennyksiin. Hiilen hinnoittelu on myös yksi tärkeimmistä keinoista Pariisin sopimuksen toimeenpanossa.
Maailman suurimman päästökauppajärjestelmän isäntämaana Kiinalla on tärkeä rooli hiilen hinnoittelun kattavuuden lisäämisessä. Kun Kiina on mukana, hiilen hinnoittelu kattaa jo viidenneksen maailmanlaajuisista päästöistä. Kiina ja EU ovat tehneet arvokasta yhteistyötä päästökaupassa. Odotamme sen jatkuvan ja kehittyvän edelleen tulevaisuudessa.
* * *
Arktinen alue muuttuu paljon muuta maailmaa nopeammin. Arktiset lämpötilat ovat jo kohonneet lukemiin, jotka selvästi poikkeavat aiemmista ennätyksistä. Asiantuntijaraportit vahvistavat, että jopa 75 prosenttia Jäämeren jääpeitteestä on sulanut viimeisten 30–40 vuoden aikana.
Arktinen liittyy kiinteästi globaaliin ilmastojärjestelmään. Lämpimämpi arktinen alue ei pysty tasapainottamaan maailman säätyyppejä entiseen tapaan. Arktisten jäätiköiden sulaminen vaikuttaa myös merenpinnan nousuun eri puolilla maailmaa. Riskinä on myös se, että ikiroudasta voi vapautua suuria määriä kasvihuonekaasuja.
Arktisen alueen nopeat muutokset lisäävät ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään. Meidän on edelleen ponnisteltava sen eteen, että ilmaston lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteessa. Toisin sanoen: meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää arktista aluetta.
* * *
Arktisen neuvoston tämänhetkisenä puheenjohtajamaana Suomi on painottanut mustan hiilen merkitystä. Kasvihuonekaasujen lisäksi musta hiili edistää huomattavasti ilmastonmuutosta, etenkin arktisella alueella. Mustat nokihiukkaset nopeuttavat lumen ja jään lämpenemistä, minkä lisäksi ne ovat myös ihmisen terveydelle haitallisia ilmansaasteita. Mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi on jo olemassa keinot – ne on vain otettava laajaan käyttöön.
Mustan hiilen päästöjen vähentäminen tieliikenteessä sekä lämmön- ja energiantuotannossa tuottaa lähes välittömiä ilmasto- ja terveyshyötyjä. Tiukemmat päästörajoitukset luovat myös liiketoimintamahdollisuuksia hiilettömien teknologioiden tuottajille.
Suomi edistää mustan hiilen vähentämistä tukemalla asiantuntijatyötä ja investointien kehitystä. Ohjaamme myös rahoitusta globaaleille hankkeille kuten ilmaston ja puhtaan ilman koalitiolle (CCAC) ja Maailmanpankin aloitteelle soihdutuksen lopettamiseksi.
Mustan hiilen päästöjä vähentämällä saamme aikaan nopean ja tehokkaan muutoksen. Kutsunkin teidät kaikki mukaan ponnistelemaan mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi arktisella alueella ja koko maailmassa.
***
Jotta saisimme aikaan planeettamme vaatimat muutokset, tarvitsemme valtioiden sitoutumista. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän on saatava aktiivisesti mukaan myös paikallisviranomaiset, yksityinen sektori, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä kansalaisyhteiskunta.
Energiasektori tuottaa kolme neljäsosaa Suomen päästöistä. Näiden päästöjen vähentäminen on vaikea tehtävä, mutta sitä ei voi välttää. Samanlaisen haasteen edessä on myös Kiina, missä kasvu on viime vuosikymmeninä ollut ennennäkemätöntä. Kiina on sitoutunut merkittävissä määrin tekemään kasvustaan ympäristöystävällisempää ja kestävämpää. Kannustan tällaista kehitystä kaikesta sydämestäni.
Uskon, että tällä saralla on paljon mahdollisuuksia Suomen ja Kiinan väliseen yhteistyöhön. Tämän tilaisuuden järjestäjät osoittavat, että on mahdollista löytää laaja-alaisia ratkaisuja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisissä hankkeissa sekä yhteistyössä akateemisen maailman ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Suomi ja Kiina ovat aktiivisesti mukana yhteisissä hankkeissa, joissa kohennetaan ilmaston ja ilmanlaadun seurantaa eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ja kiinalaiset asiantuntijat ovat lisäksi hankkineet yhteistyössä kokemusta vesivarojen kestävästä käytöstä – joka on ilmastonmuutoksen myötä yhä tärkeämmäksi nouseva ala. Uskon, että tämä tilaisuus auttaa osaltaan kehittämään tällaisia tärkeitä kumppanuuksia entistä pidemmälle.
Me ihmiset olemme sopeutuvia ja neuvokkaita. Luotan siihen, että pystymme yhdessä löytämään kestävämmän elämäntavan.