(puheen kieli englanti)
Tämä on jo viides kerta, kun saan puhua tämän kunnianarvoisan yleisön edessä. Haluan esittää vilpittömät kiitokseni teille kotimaanne ja Suomen välisten suhteiden tarmokkaasta edistämisestä. Helsingin diplomaattiyhteisö on tässä suhteessa erittäin vahva, ja on aina ilo päästä vaihtamaan mielipiteitä kanssanne.
Diplomaattiset juhlallisuudet, kuten tämä yhteinen tilaisuutemme tänä iltana, herättävät julkista kiinnostusta, ja diplomatia esitetäänkin usein hohdokkaan juhlallisena. Miellyttävän pinnan alta löytyy kuitenkin karu todellisuus.
Diplomaattien ja diplomaattisuhteiden arvo säilyy niin kauan kuin haluamme elää maailmassa, jossa tavoitellaan vakautta, kehitystä ja sivistynyttä järjestystä. Monet viime aikojen tapahtumat ovat muistuttaneet meitä tästä. Diplomatia perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Siinä on kyse kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä, ei vain viestien välittämisestä ja omien etujen edistämisestä. Se on taito, jonka oppimiseen kuluu ihmisikä.
Diplomaatteja ja diplomaattista työtä tarvitaan entistäkin enemmän nyt, kun kansainvälinen järjestelmä on perinpohjaisen muutoksen kourissa. Kansainvälisessä toiminnassa muutos tuo yleensä mukanaan kasvavaa painetta, kriisejä ja jopa konflikteja, usein myös yllätyksiä. Saattaa käydä yhä vaikeammaksi ennustaa, kuka loppujen lopuksi vetää pisimmän korren. Se aiheuttaa epävarmuutta ja levottomuutta. Tällaisessa maailmassa diplomatiaa harjoitetaan tällä hetkellä.
Maailmanpolitiikan murrosvaiheet muovaavat yleensä hierarkioita ja luovat uusia jakoja. Moni meistä muistaa edelleen idän ja lännen vanhan vastakkainasettelun eli ajan, jolloin maat olivat jakautuneet kommunistiseen ja kapitalistiseen leiriin. Vastaavanlainen jako näyttää olevan edelleen olemassa, mutta nyt siinä on kyse demokraattisista ja epädemokraattisista maista. Maailma on jakautunut myös uskonnon perusteella.
Nykyisin on kuitenkin olemassa myös vielä perustavanlaatuisempi jako – jako yhtäältä järjestyksen ja vakauden, toisaalta epäjärjestyksen ja kaaoksen välillä. Globalisoituneessa maailmassa näiden kahden välille ei voida vetää selkeää rajaa. Ihmiset pakenevat kaaosta, epäjärjestystä ja näköalattomuutta. Joudumme kuitenkin usein todistamaan väkivaltaa myös järjestyneissä yhteiskunnissa.
Diplomatian globaali tehtävä on rajata kaaos ja epäjärjestys mahdollisimman pienille alueille ja pitää vakaat alueet mahdollisimman suurina. Vakaus mahdollistaa myös kehityksen. Kansainvälinen yhteisö voi saavuttaa tämän tavoitteen vain tekemällä yhteistyötä kansainvälisen lainsäädännön sääntöjen ja periaatteiden ohjaamana.
Nyt kun Euroopassa on käynnissä perusteellinen mullistus, tärkein tehtävämme on turvata maanosamme järjestys, vakaus, demokratia, oikeusturva ja ihmisoikeudet. Se on ainoa keinomme turvata kehityksen ja eurooppalaisen elämäntavan jatkuminen. Kun onnistumme siinä itse, voimme auttaa myös muita.
Kaikki me tiedämme, että Euroopan unioni kamppailee omien kriisiensä kanssa. Totesin muutama viikko sitten, että edessä olevat ajat voivat olla monin tavoin pitkiä ja vaikeita. Ne saattavat vaatia meiltä enemmän kuin uskallamme ajatellakaan.
Paremmat ajat tuskin ovat aivan nurkan takana, eivätkä ne palaa itsestään. Monien kohtaamiemme haasteiden voittamiseen tarvitaan paljon viisautta ja rohkeutta. Yleisten periaatteiden kertaaminen tai täydellisen idean odottelu ei riitä. On löydettävä käytännön ratkaisuja.
Tästä vuodesta tulee todennäköisesti Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Kannamme suurta vastuuta paitsi nykyisistä myös tulevista sukupolvista.
* * *
Olen monessa yhteydessä verrannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa neljään pilariin. Vakauteen tähtäävän politiikkamme pilarit ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet sekä kansainvälinen järjestelmä lainsäädäntöineen ja maailmanlaajuiset pyrkimykset vastata ihmiskunnan perustavanlaatuisiin haasteisiin. Niitä kaikkia tarvitaan. Ihannetilanne on aina sellainen, jossa politiikkamme ei lepää yhdenkään yksittäisen pilarin varassa. Haluamme pitää ihannetilannetta yllä.
Pilarit muodostavat kokonaisuuden, jonka osa-alueiden täytyy olla tasapainossa suhteessa aikamme haasteisiin. Pilarit tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa, tasapainon korjausta ja mukautusta. Teemme niitä nytkin, kun valmistelemme seuraavaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Neljän pilarin mallin mukainen visio on tietenkin se, että Suomi pysyy kansainvälisen yhteisön aloitteellisena jäsenenä. Haluamme edelleen asua maassa, joka etsii muiden kanssa ratkaisuja Eurooppaa ja koko maailmaa koetteleviin haasteisiin. Luonnollisesti toivon että te, omien maidenne suurlähetystöjen ja edustustojen päämiehet, tarjoatte meille tukea ja käytännön toimenpiteitä tähän työhön.
Lopuksi haluan vielä kerran kiittää teitä kaikkia työstä, jota teette Suomen ja kotimaanne välisten suhteiden kehittämisen hyväksi. Te edustatte kaikkia maapallomme mantereita täällä Suomessa. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä teistä monen kanssa ja toivomme työn jatkuvan. Minun kansliani sekä ulkoministeriö ovat aina teille avoinna. Toivon teille menestystä jatkaessanne tai aloittaessanne suurlähettilään tehtäviä täällä Suomessa.