Ilma on vielä kylmä, mutta tämä vuosittainen Suomen diplomaattiyhteisön tapaaminen on varma kevään merkki. On aina ilo isännöidä näitä päivällisiä, eikä tämä vuosi ole mikään poikkeus.
Ja ehkäpä tänään tunnelma on vielä tavallistakin erityisempi. Kuten tiedätte, meneillään on Suomen itsenäisyyden sadas juhlavuosi. Vuosissa mitattuna Suomi on vielä nuori, vaikka itse asiassa se kuuluu maailman itsenäisten valtioiden joukossa vanhimpaan kolmannekseen.
Läsnäolonne täällä tänään on todiste Suomen ulkomaansuhteiden pitkästä historiasta. On ilo todeta, että pääsemme juhlimaan itsenäisyyden merkkivuotta näin aktiivisen ja elinvoimaisen kansainvälisen diplomaattikunnan kanssa.
Kuten aina, haluan kiittää teitä arvokkaasta työstä, jota teette Suomen ja kotimaidenne välisten suhteiden rakentamisen hyväksi. Läsnäoloanne ja tekemäänne työtä arvostetaan suuresti. Kuluneen vuoden aikana minulla ja kabinetillani on ollut tilaisuus päästä työskentelemään monien teistä kanssa. Olemme aina valmiita yhteistyöhön ja uusiin yhteyksiin. Sama koskee Suomen ulkoministeriötä.
Nykyään tunnutaan tarvitsevan nopeita tuloksia ja selkeitä voittoja. Me kaikki kuitenkin tiedämme, että kestäviä tuloksia voi saavuttaa vain ahkeran ja asialle omistautuneen diplomatian avulla.
Kuten olen todennut tässä yhteydessä jo aikaisemminkin, vuoropuhelu on diplomatian ydin. Ei pelkkä puhe vaan myös kuunteleminen: Sen lisäksi, että esittää oman asiansa, täytyy myös rehellisesti pyrkiä ymmärtämään toisen osapuolen näkökohtia. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta toista osapuolta täytyy kunnioittaa. Se, että molemmat osapuolet vakuuttavat toistuvasti ottavansa toistensa näkökohdat huomioon, ei ole pelkkää sanahelinää, vaan vakaata sitoutumista avoimeen ja rehelliseen vuoropuheluun. Ennen kaikkea tämä on diplomatian kestävää viisautta. Tämä periaate on myös Suomen ulkopolitiikan ohjenuora.
* * *
Mennyt vuosi on jälleen ollut yhtä näennäisesti ennalta arvaamattomien tapahtumien virtaa. Surukseni joudun toteamaan, että liian harvat niistä ovat olleet positiivisia. Terroriteoista on tullut toistuva ilmiö myös Euroopassa.
Suomi ei ole jouten tapahtumien edessä. Olemme hyväksyneet kolme hallituksen selontekoa, yhden ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, toisen sisäisestä turvallisuudesta ja tuoreimman puolustuspolitiikasta.
Selonteoissa olemme pyrkineet luomaan selkeän kuvan muuttuvasta turvallisuusympäristöstä ja yhdistämään siihen asenteen, jonka mukaan pystymme viitoittamaan maallemme ja itse asiassa koko Euroopalle tien tulevaisuuteen.
Minulle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ydinviesti on seuraava: ”Suomi edistää aktiivisesti lähialueensa turvallisuuspoliittista vakautta” ja tekee sen harjoittamalla ”aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi”.
Aktiivinen vakauspolitiikka saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta sitä se ei suinkaan ole: Nopeasti muuttuvassa ja suurelta osin heikkenevässä turvallisuusympäristössä emme voi olla tekemättä mitään. Päinvastoin, meidän on kaikkien hyväksyttävä se, että turvallisuus alkaa kotimaasta, ja varmistettava, että olemme riittävästi varautuneet kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin. Juuri tämän varmistaminen on sisäisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan selontekojen tärkein tehtävä. Haluamme lähettää vahvan viestin siitä, että suhtaudumme kansalliseen turvallisuuteen erittäin vakavasti.
Samalla meidän kaikkien täytyy pitää mielessä se, että kestävä rauha ei koskaan kasva kiväärin piipusta. Meidän kaikkien vastuulla on ylläpitää yhteistyöhön perustuvaa turvallisuutta.
Suomi tekee oman osansa. Olemme tinkimättä puolustaneet Euroopan vakauden ja turvallisuuden perusperiaatteita ja rakenteita. Suomi on osaltaan pyrkinyt ja pyrkii jatkossakin lievittämään alueellisia jännitteitä. Kunnioittavan vuoropuhelun perinteemme jatkuu. Itämeren lentoturvallisuutta koskeva aloitteemme on osoitus tästä. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat myötävaikuttaneet työn onnistumiseen.
* * *
Onneksi maailmassa on muutakin kuin synkkyyttä. Emme saa milloinkaan kadottaa elämän iloja näköpiiristämme. Yhteiset kokoontumiset, kuten tämä päivällistilaisuus, ovat niitä positiivisia asioita. Haluan täten kohottaa maljan diplomatialle, vuoropuhelulle ja keskinäisten suhteidemme menestyksekkäälle hoitamiselle myös tulevina päivinä.
Kiitos.