(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Olen iloinen voidessani tuoda tervehdyksen tähän korkean tason talousseminaariin. Teidän Majesteettinne, kuningas Harald ja kuningatar Sonja – on ilahduttavaa, että teillä on mukananne useita Norjan valtiovallan edustajia sekä suuri yritysvaltuuskunta.
Osa teistä oli paikalla myös neljä vuotta sitten, kun vierailin Oslossa. Sen jälkeen moni asia on muuttunut: öljyn hinta on laskenut jyrkästi, EU:n pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän-kauppaan ja ilmastonmuutos on tuonut mukanaan uusia haasteita.
Suomen Norjan-vienti ja muu liiketoimintamme Norjan kanssa on viime vuosina painottunut meri- ja rakennusteollisuuteen. Toisaalta Norjasta on tuotu Suomeen energiaa ja kalatuotteita. Nämä toimialat ovat tärkeitä kauppasuhteillemme myös jatkossa.
Meidän tulisi kuitenkin laajentaa yhteistyötämme ponnekkaasti myös muille sektoreille ja sellaiseen yhteistyöhön, joka edellyttää korkean tason osaamista ja teknologiaa. Meidän on rakennettava uudenlaista kumppanuutta, johon kuuluu kaupankäynnin lisäksi myös tutkimusta, kehittämistä ja innovointia.
Siksi tässä seminaarissa painotetaan uusia aihealueita ja yhteisiä kiinnostuksenkohteitamme, kuten terveysteknologiaa, pelialaa ja koulutusta sekä puolustusvälineteollisuuden lupaavaa kahdenvälistä yhteistyötä. On erittäin mielenkiintoista päästä tutustumaan seminaarin eri aihealueisiin Teidän Majesteettienne kanssa.
***
Haluan tässä yhteydessä käsitellä myös aihetta, josta puhutaan nykyään paljon. Kyse on arktisesta alueesta. Arktinen alueemme tarjoaa merkittäviä talouskasvu- ja innovaatiomahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös aivan erityisiä ympäristöhaasteita. Arktinen alue ja muut pohjoiset alueet ovat Suomelle ensiarvoisen tärkeitä – myös siksi, että Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2017 alusta.
Arktinen yhteistyö edellyttää pitkän aikavälin näkökulmaa. Meillä on tässä yhteistyössä yhteiset tavoitteet: edistää vakautta lähialueillamme, tukea kestävää talouskehitystä ja lisätä kauppaa ja investointeja – vain muutamia mainitakseni.
Korostaakseni arktisen alueen merkitystä olen ehdottanut, että järjestäisimme Suomen puheenjohtajuuskaudella arktisen huippukokouksen. Poliittisen tilanteen salliessa tällaisen ”viileissä oloissa” järjestettävän kokouksen merkitys voisi ulottua myös arktisen alueen ulkopuolelle, koska se toisi saman pöydän ääreen Venäjän, Yhdysvallat ja muut arktisen alueen maat sekä tarkkailijamaat.
Arktisen alueen taloustilanne muuttuu jatkuvasti. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita emme saa hukata. Pohjoisen jäämeren jääpeite pienenee edelleen, mikä avaa uusia pohjoisia merireittejä. Yritykset etsivät uusia markkinoita. Kylmässä ilmastossa toimimisen asiantuntemukselle on entistä enemmän kysyntää. Nyt meidän on tartuttava tilaisuuteen ja rakennettava tulevaisuuden arktista taloutta kestävällä tavalla.
Arktisiin olosuhteisiin tarkoitettuja innovaatioita ja kaupallisia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Lisäinvestoinnit esimerkiksi viestintäverkkoihin ja palveluihin ovat kuitenkin keskeisiä arktisen alueen kehittymisen kannalta. Tarvitsemme lisää yhteistyötä ja rajat ylittäviä yhteisiä toimia.
Pohjoisimpiin alueisiin kuuluvilla Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä yhteistyötään, saada äänensä kuuluviin ja erityisosaamisensa näkyviin. Panostaminen Pohjois-Skandinavian kehittämiseen yhdessä hyödyttää kaikkia alueen maita.
Olemme jo päässeet hyvään alkuun. Kokemukset rajat ylittävästä matkailumarkkinointihankkeesta ovat lupaavia. Visit Arctic Europe -hanke vahvistaa kilpailukykyämme ja näkyvyyttämme maailmanlaajuisesti. Tämä on erinomainen esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, jota haluaisin nähdä vielä enemmän.
Teidän Majesteettinne, arvoisat kuulijat,
Suomi ja Norja ovat jo nyt hyviä liikekumppaneita. Jotta kumppanuutemme kehittyy entistä paremmaksi ja tuloksellisemmaksi, tarvitaan vain muutama yksinkertainen asia: 1) enemmän tietämystä toistemme vahvuuksista, 2) tahtoa etsiä uusia mahdollisuuksia ja sitoutua niihin ja 3) paljon käytännön työtä. Olen varma, että tämä seminaari kattaa hyvin kohdat 1) ja 2). Siksi odotan jo numeroa kolme, eli nyt puheet sikseen ja tartutaan toimeen!