Invalidiliitto on vammaisten ihmisten oikeuksien voimakas puolestapuhuja, ihmisyyden etujärjestö. Kunnioittavat onnitteluni tärkeästä työstänne!
Olen useasti nostanut esiin sen, miten tärkeää osallisuuden tunne onkaan. Tunne siitä, että on mukana yhteisössä, ei jää yhteisön ulkopuolelle vaan on sen jäsen. Tunne siitä, että voi osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa yhteiskunnan toimintaan eikä jää syrjään. Ja tieto siitä, että saa tukea, kun sitä tarvitsee.
Meillä kaikilla on oma elämänpolkumme. Pystymme vaikuttamaan sen suuntaan, mutta paljon on sellaista, joka ei ole omassa kädessämme. Joillain jo elämän lähtöpiste määrittää matkaa, toisinaan taas sairastuminen tai onnettomuus kääntää oman tai läheisemme elämän suunnan. Näin voi käydä kenelle tahansa, ikään ja asemaan katsomatta.
Usein on niin, että palveluiden ja tuen, turvaverkkojen arvon huomaa vasta silloin, kun niiden tarve osuu omalle kohdalle tai lähipiiriin. Invalidiliitto perustettiin 80-vuotta sitten solmimaan näitä turvaverkkoja. Keskeisenä tehtävänä oli ja on yhä vammaisten ihmisten aseman ja yhdenvertaisuuden edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Keskeisen vastuun hyvinvointipalveluista kantaa Suomessa yhteiskunta, valtio, kunnat niinkun pitääkin. Samalla kuitenkin järjestöjen toiminta ja vapaaehtoistyö ovat keskeinen osa yhteisön huolenpitoa. Invalidiliiton määrätietoinen työ on ollut nostaa esiin palvelujen puutteet ja antaa oma osuutensa myös niiden toteuttamiseen.
Yhdenvertaisuuden merkitys korostuu useissa Invalidiliiton kannanotoissa. Myös täällä tänään, niin kuin kuulimme. Yhdenvertaisuus on ihmisyyden ja ihmisarvon perusta. Suomessa yhdenvertaisuus on turvattu perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä. Vammaispalvelulainsäädäntöämme ollaan uudistamassa ja myös siinä työssä korostetaan yhdenvertaisuutta.
Yhdenvertaisuus on ihmisyyden ja ihmisarvon perusta. Suomessa yhdenvertaisuus on turvattu perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä.
Mutta lain korostukset eivät kuitenkaan vielä automaattisesti takaa tulosta. Viimekädessä kysymys on yhteisön asenteista. Siitä, että aidosti ymmärretään ja sisäistetään ettei ihmisyydessä ole erivertaisuutta.
Parantamisen varaa varmasti on. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota vammaisten henkilöiden työllistymiseen, mutta yhä usein esteitä on vielä tiellä. Työn luonteen muuttuminen yhä enemmän tiedon ja tekniikan käyttämiseksi avaa uusia mahdollisuuksia työelämään osallistumiseen. Tämä on hyvä pitää jatkossa mielessä.
Työtä oikeuksien toteutumiseksi on tehtävä joka päivä. Se työ kantaa hedelmää. Mikä nyt on itsestään selvää, ei muutama vuosi tai vuosikymmen sitten sitä ollut. Missä nyt on asenteellisuutta ja luutuneita toimintatapoja, ei siellä tulevaisuudessa enää niitä toivottavasti ole.
Yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttaa myös esteettömyys. Tai pikemminkin esteet. On sanottu, että kynnyksen huomaa vasta, kun sen yli ei pääse.
Invalidiliiton arvojen avoimuus käy ilmi esimerkiksi sen tavasta ajatella esteettömyyttä. Se ei ole vain vammaisia henkilöitä varten, vaan kaikille. Kukaan ei voi tietää, koska kynnys käy juuri itselle liian korkeaksi. Pitää olla kykyä asettua toisen asemaan.
Uusi tekniikka osaltaan helpottaa liikkumista ja avaa uusia mahdollisuuksia. Kotiovea ei tarvitse avata, kun verohallintoon, kelaan tai vaikkapa matkalippuja ostamaan pääsee napin painalluksella.Internet helpottaa myös yhteydenpitoa läheisten kanssa.
Digitalisaatio siis lisää tasa-arvoa ja esteettömyyttä. Mutta on pidettävä huoli siitä, ettemme heittäydy sen varaan. Ettei uusista mahdollisuuksista muodostu esteitä kodista poistumiselle. Myös ne todelliset fyysiset esteet ja kynnykset on edelleen raivattava. Ehkä eniten vaikutamme esteettömyyteen asenteillamme. Asenteiden muutoksen kautta moni este madaltuu tai poistuu kokonaan.
Yksi esimerkki asenteiden yleisestä muutoksesta on vammaishuippu-urheilun näkyvyyden voimakas kasvu. Tätä näkyvyyttä on edesauttanut suomalaisten vammaisurheilijoiden kovatasoiset tulokset ja laaja menestys arvokisoissa.
Muistan edelleen vuoden 2012 Lontoon paralympialaisten vaikuttavan tunnelman. Se oli paljon koskettavampi kuin aiemmin olympiakisoissa. Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa vammaisurheilija, Leo-Pekka Tähti äänestettiin Suomen vuoden urheilijaksi.
Suomi on mitattu monilla kansainvälisillä hyvää mittaavilla mittareilla maailman parhaiden maiden joukkoon. Usein ihan parhaimmaksi. Pidetään Suomi jatkossakin hyvänä maana ja tehdään siitä vielä parempi, meille kaikille.
Invalidiliiton arvot ”rohkeus ja ihmisarvo” ovat hyviä peruspilareja vammaisille ihmisille ja meille kaikille: pitää olla rohkea ja tulla esiin.
Kiitän Invalidiliittoa ja liiton jäseniä tekemästänne arvokkaasta ja rohkeasta työstä yhdenvertaisuuden ja ihmisyyden eteen. Toivotan Invalidiliitolle ja liiton jäsenille oikein hyvää juhlavuotta!