(muutosvarauksin)
Haluan ensiksi kiittää Teitä saamastamme kutsusta saapua valtiovierailulle Tanskaan. Vaimoni ja minä olemme hyvin iloisia mahdollisuudesta tutustua kauniiseen ja perinteikkääseen Fredensborgin linnaan. Jo vierailun ensimmäinen päivä, jolloin osallistuimme Dansk Industrin järjestämälle lounaalle ja keskustelutilaisuuteen, osoitti miten paljon yhteistä maillamme on ja miten paljon voimme yhdessä tehdä maidemme parhaaksi.
Tanska on aina ollut Suomelle tärkeä niin poliittisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. Jo 1800-luvulla Suomen tunnetuimmat taiteilijat pysähtyivät Tanskassa matkalla Pariisiin tai sieltä palatessaan. Kulttuuriyhteistyö jatkaa edelleen kasvuaan ja kehittymistään laajalla rintamalla. Tänä vuonna Tanskassa vietetään Søren Kierkegaardin 200-vuotisjuhlavuotta. Hän lienee Suomessa tunnetuimpia tanskalaisia. Huomattavan suuri osa Kierkegaardin kirjoituksista on käännetty suomeksi. Tänä päivänä kulttuurivaihdon muodot ovat kuitenkin osin muuttuneet. Suomessa suuri yleisö tuntee Tanskan parhaiten elokuvista ja televisiosarjoista. Itse seuraan sarjaa Vallan linnake.
Kulttuurivaihto on vastavuoroista ja olen iloinen suomalaisen taiteen menestyksestä Tanskassa. Suomalaista arkkitehtuuria on arvostettu täällä aina siitä lähtien kun Alvar Aalto työskenteli Tanskassa. Tuskin liioittelen, kun sanon että suomalainen arkkitehtuuri on yhdessä tanskalaisen arkkitehtuurin kanssa perustava osa pohjoismaista muotoilukieltä. Suomalainen musiikkiala on puolestaan saanut hyvin jalansijaa Tanskassa monella tasolla. Miltei jokainen tanskalainen musiikin ystävä tuntee kapellimestari Leif Segerstamin ja muita suomalaisia kapellimestareita. Nykytaiteilijamme samoin kuin aikaisempien kausien kuvataiteilijamme ovat arvostettuja täällä. Monessa tanskalaisessa museossa on laaja kokoelma suomalaista kuvataidetta.
Tanska on aina ollut tärkeä suomalaisille yrityksille. Tanskan osuus suorista ulkomaisista investoinneista Suomeen oli kolmanneksi suurin vuonna 2012. Tanska ja sen markkinointiosaaminen ovat myös toimineet Suomelle esimerkkinä siitä, kuinka suhteellisen pieni maa voi menestyä globaalissa taloudessa. Toivon että kauppasuhteemme voivat tulevaisuudessa olla vieläkin isompi osa kahdenvälistä kumppanuuttamme. Haluaisin erityisesti painottaa ympäristöteknologiaa alana, jolla maillamme on paljon osaamista ja jolla voimme täydentää toisiamme. Ympäristöteknologinen yhteistyö on keskeisessä asemassa myös elinkeinoelämän valtuuskunnallemme vierailun aikana. Ilmastonmuutos ja kasvavat ympäristöongelmat ovat luoneet tarpeen ympäristöteknologiselle osaamisellemme, erityisesti myös kolmannessa maailmassa.
Suomelle Tanska on tärkeä ja läheinen yhteistyökumppani. Haluamme vaalia ja lujittaa jo ennestään vahvoja ja toimivia kahdenvälisiä suhteita. Maihimme kohdistuvat suuret haasteet ovat monella tapaa samankaltaiset. Miten huolehdimme ikääntyvästä väestöstä ja turvaamme terveydenhuollon? Miten uudistamme työelämän ja luomme työpaikkoja etenkin nuorille? Näkisin mielelläni, että suomalaisten ja tanskalaisten viranomaisten ja kansalaisten välille syntyisi vielä enemmän verkostoja.
Maamme panostavat laajasti koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Toiveeni on, että enenevässä määrin voisimme luoda yhteisten panostusten pohjalta uusia rakenteita. Uskon että yhteinen etumme on varmistaa, että Pohjoismaat muodostavat myös tulevaisuudessa kilpailukykyisen sekä teknologisesti ja yhteiskunnallisesti edistyksellisen alueen.
Pohjoismaat ovat Suomen parhaimpia ystäviä. Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa meille suuria mahdollisuuksia. Haluamme mielellämme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä entisestään myös ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueilla. Pohjoismaiden erilaiset valinnat sotilasliittojen ja EU-jäsenyyden osalta eivät muodosta estettä tämän yhteistyön kehittämiselle. Haluan myös nostaa esiin pohjoismaisen tavaramerkin, joka hiljattain sai osakseen suurta huomiota Washingtonissa järjestetyn Nordic Cool -festivaalin yhteydessä. Pohjoismainen tavaramerkki perustuu yhteisiin arvoihin, kuten suvaitsevaisuuteen, oikeusvaltioperiaatteeseen, avoimuuteen, päätöksenteon läheisyyteen, tasa-arvoon ja ympäristön kunnioittamiseen. Pohjoismaista tavaramerkkiä arvostetaan kansainvälisesti, ja voimme olla siitä ylpeitä. Meidän on kuitenkin oltava nöyriä. Pohjoismaisen mallin säilyttäminen vaatii jatkuvaa mukautumista sekä kykyä kuunnella ja oppia muilta.
Euroopan unionilla on ratkaiseva merkitys sekä Suomelle että Tanskalle. On erittäin tärkeää, että teemme kaikkemme jotta luottamus yhteiseen eurooppalaiseen hankkeeseen saadaan palautettua. Suomi pyrkii Tanskan lailla edistämään talouden dynaamisuutta ja vapaata kauppaa. Maamme tukevat eurooppalaista unionia, joka luo edellytyksiä kasvulle ja työlle, joiden avulla voimme selvitä taloudellisesta kriisistä. Vientipainotteiset teollisuutemme hyötyisivät nykyistä paremmin toimivista eurooppalaisista sisämarkkinoista. Samalla Euroopan unionin ulkopoliittisen toimintakyvyn vahvistaminen on laajemminkin katsottuna välttämätöntä. Aktiivisella ja yhtenäisellä unionilla on myös kansainvälisessä politiikassa tärkeämpi rooli.
Haluan kiittää Teidän Majesteettianne, Teidän Kuninkaallisia Korkeuksianne ja kaikkia läsnä olevia siitä ystävällisestä ja lämpimästä vastaanotosta josta vaimoni ja minä olemme saaneet nauttia. Pyydän saada kohottaa maljan maidemme ja kansojemme erinomaisille suhteille ja Teidän Majesteettinne henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle.