(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
On suuri ilo osallistua täällä tänään tähän juhlavaan kokoukseen. Haluan onnitella Korean teollisuusliittoa ja Suomen Elinkeinoelämän keskusliittoa Korea–Suomi-talousneuvoston 15. kokouksesta. Pitkäaikainen yhteistyönne on osaltaan ehdottomasti syventänyt ja vahvistanut maidemme välisiä hyviä suhteita.
Suomen ja Etelä-Korean kahdenväliset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina. Yksi merkki tästä on korkean tason vierailujen määrä. Etelä-Korean presidentti vieraili Suomessa vuonna 2006, ja Suomen pääministeri vieraili Etelä-Koreassa vuonna 2008. Kävin itse maassanne viimeksi maaliskuussa 2010, tuolloin Suomen eduskunnan puhemiehenä.
Etelä-Korea on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista Aasiassa. Tällä hetkellä kahdenvälisen kauppamme arvo on hieman yli miljardi euroa vuodessa. Euroopan unionin ja Etelä-Korean uusi vapaakauppasopimus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää kahdenvälistä talousyhteistyötämme edelleen ja perinteistä tavarakauppaa pidemmälle.
Ensi vuonna vietetään maidemme diplomaattisuhteiden 40. vuosipäivää. Tämä on tärkeä virstanpylväs – olemme saaneet paljon aikaan. Sekä Suomi että Korea ovat nykyään vauraita, demokraattisia ja innovatiivisia valtioita. Yksi symboli suhteidemme läheisyydestä on se, että Suomi on yksi niistä harvoista paikoista Euroopassa, joista voi lentää suoraan Souliin.
Vuoden 2010 huippukokouksessa Euroopan unioni ja Etelä-Korea päättivät kehittää kahdenvälisiä suhteitaan strategisen kumppanuuden tasolle. Tämä on selvä merkki siitä, että Etelä-Koreaa pidetään EU:lle hyvin tärkeänä kumppanina. EU:n ja Korean seuraava huippukokous pidetään parin päivän päästä täällä Soulissa. Kokous tarjoaa tilaisuuden tiivistää strategista kumppanuuttamme edelleen ja osoittaa sen tuottavan lisäarvoa molemmille osapuolille. Panen ilokseni merkille sen, että molemmat osapuolet vaikuttavat selvästi kiinnostuneilta laajentamaan nykyistä vuoropuhelua uusille aloille.
* * *
Vuoden 2008 talouskriisistä asti keskusteluissa ja päätöksenteossa on keskitytty maailmantalouden ongelmiin. Painopiste on ollut Euroopassa ja velkakriisissä. Nyt näkyvissä on merkkejä luottamuksesta ja siitä, että euroalue on selviämässä vaikeimmista ajoista. Viimeisten kahden vuoden aikana EU:n talouden hallinnan vahvistamiseksi on toteutettu monia toimia. Niitä ovat esimerkiksi EU:n jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan valvonnan tiukentaminen, uudet keinot puuttua makrotalouden epätasapainoon sekä väliaikaiset tukimekanismit. Euroopan pysyvä vakautusmekanismi aloittaa toimintansa tämän vuoden heinäkuussa. Euroopan tulevaisuus näyttää nyt varsin lupaavalta.
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Euroopan ja Itä-Aasian taloudet kohtaavat samanlaisia haasteita. Niitä ovat väestön ikääntyminen, hidas kasvu sekä puhtaan ja edullisen energian ja muiden luonnonvarojen rajallinen saatavuus. Eurooppa 2020 -strategiassa eli Euroopan unionin kasvustrategiassa asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat työllisyyttä, innovointia, koulutusta, sosiaalista osallisuutta sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Nämä tavoitteet vastaavat hyvin Etelä-Korean omia vahvuuksia ja painopisteitä, jotka esitetään esimerkiksi vihreän kasvun strategiassa. Katson, että mahdollisuudet parantaa Etelä-Korean ja Euroopan unionin välistä yhteistyötä entisestään ovat erinomaiset.
Globalisaatio, kansainvälinen yhteistyö ja vapaakauppa auttavat meitä voittamaan maailmantalouden haasteet. Puitesopimuksen sekä EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen allekirjoittaminen vuonna 2010 muodostaa hyvän perustan maanne ja Euroopan unionin välisen yhteistyön tiivistämiselle. Vapaakauppasopimusta on sovellettu väliaikaisesti heinäkuun 1. päivästä 2011 alkaen, ja se tuottaa jo konkreettisia hyötyjä sekä EU:n että Korean talouden toimijoille.
Vapaakauppasopimus on varsin kunnianhimoinen ja edistyksellinen sopimus. Siinä puututaan paitsi tullien ulkopuolisiin kaupanesteisiin myös uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Haluankin kannustaa yrityksiä tarttumaan tarjolla oleviin tilaisuuksiin.
* * *
Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomea pidetään yleisesti luotettavana ja hyvin toimivana hyvinvointiyhteiskuntana, jolla on puhdas ympäristö. Myös pohjoismainen muotoilu on maailmankuulua. Itse asiassa pääkaupungillamme Helsingillä on kunnia olla maailman designpääkaupunki vuonna 2012. Vuoden teemana on ”Design on osa elämää”.
Koska Suomi on pieni maa, olemme pitkään ajatelleet, ettemme voi milloinkaan kilpailla määrällä vaan ainoastaan laadulla. Tarvitsemme korkeatasoista osaamista – ja osaamista saadaan investoimalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovointiin.
Etelä-Korean valtit ovat pitkälti samat. Esimerkiksi OECD:n PISA-tutkimukset osoittavat, että molemmissa maissa koulutus on hyvin laadukasta.
Uskon, että yksi Suomen vahvuuksista on julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö. Yritysten ja yliopistojen tiivis yhteistyö on ollut ratkaisevan tärkeää huipputeknologisten ratkaisujen kehittämiselle. Yliopistojen ympärille on myös noussut teknologiapuistoja, joten yksityisyritykset voivat hyötyä julkisten toimijoiden tutkimuksesta ja palveluista.
Nämä seikat ovat epäilemättä auttaneet Suomea menestymään monissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa.
Myös Suomessa toimivat yritykset voivat hyötyä laadukkaasta koulutuksestamme ja tutkimuksestamme, korkeasti koulutetusta työvoimastamme sekä kehittyneestä tietoyhteiskunnastamme. Ulkomaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat saada kansallista tutkimus- ja kehitysrahoitusta Suomessa toteutettaviin hankkeisiin.
Rohkaisenkin korealaisia yrityksiä tarkastelemaan Suomea lähemmin investointikohteena. Monet aasialaiset yritykset ovat jo löytäneet Suomen. Tämä koskee erityisesti Etelä-Korean merenkulkualaa, joka on ensiluokkainen esimerkki investoinnista Suomeen.
Toinen ala, johon katson liittyvän suuria mahdollisuuksia ja johon maillamme on nähdäkseni yhteisiä intressejä, on vihreä teknologia. Maailmanlaajuisten haasteiden valossa talouskasvun on perustuttava tulevaisuudessa energiatehokkaaseen ja ekologisesti kestävään tuotantoon. Suomalaiset yritykset ovat investoineet paljon uusien ympäristöystävällisten menetelmien kehittämiseen puhdasta energiantuotantoa, veden- ja jätteenkäsittelyä sekä kaukolämpöä varten monilla teollisuudenaloilla.
* * *
Elinkeinoelämän yhteisöt ovat kauppasuhteiden parantamisen kannalta keskeisiä liikkeellepanevia voimia. Tämänpäiväinen tapahtuma tarjoaa sekä suomalaisille että korealaisille yrityksille erinomaisen tilaisuuden vaihtaa ajatuksia, verkostoitua ja lujittaa olemassa olevia suhteita. Toivotan kaikille osallistujille erittäin hedelmällistä seminaaria ja menestystä liikesuhteisiin.