(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Rauha ja turvallisuus ovat Yhdistyneiden kansakuntien ydinkysymyksiä. Peruskirjan kuuluisien sanojen mukaan järjestön perustajat tahtoivat pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta. Sittemmin konfliktien luonne kuten myös turvallisuuskäsityksemme ovat muuttuneet. Nykypäivän Yhdistyneiden kansakuntien toiminta perustuu pitkälti käsitykseen, jonka mukaan rauha ja turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeudet ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Kyky estää ja päättää väkivaltaisia selkkauksia eri puolilla maailmaa on kuitenkin edelleen tärkein mittapuu, jolla Yhdistyneiden kansakuntien menestystä voidaan arvioida.
***
Suomi tukee Yhdistyneitä kansakuntia vankkumatta sekä sanoin että teoin. Meille YK on maailmanlaajuisen monenvälisen järjestelmän ja yhteistyön kulmakivi. Maailmanlaajuisessa turvallisuusjärjestelmässä sillä on ylin määräysvalta.
Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvaamistehtäviin jäsenyytensä alusta asti. Suomi liittyi YK:hon vuonna 1955, ja ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähetettiin Sueziin vuonna 1956. Sen jälkeen noin 50 000 suomalaista rauhanturvaajaa on osallistunut 30 YK:n omaan tai sen valtuuttamaan operaatioon. YK:n ensimmäisiin rauhanturvaoperaatioihin 1950- ja 1960-luvuilla osallistuneet suomalaiset kenraalit osallistuivat suoraan esimerkiksi Siinain niemimaan rauhanneuvotteluihin. Nämä kokemukset ovat innoittaneet useita suomalaisia sukupolvia rauhanturvaamis- ja välitystehtäviin.
Tänä päivänä osallistumisemme syitä ovat yhteinen vastuun- ja velvollisuudentunto. Pyrimme määrätietoisesti lisäämään osallistumistamme rauhanturvaamiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan. Olemme myös halukkaita ja valmiita jakamaan asiantuntemusta, jota meillä on rauhanturvaajien kouluttamisesta.
Tällä hetkellä Suomi on mukana YK:n johtamissa operaatioissa Lähi-idässä, Intiassa ja Pakistanissa sekä Liberiassa. Yhteensä noin 180 suomalaista rauhanturvaajaa on palaamassa näinä päivinä Libanoniin osallistuakseen UNIFIL-operaatioon. Suomi on myös lähettänyt kymmenen sotilastarkkailijaa Syyriaan UNSMIS-operaatioon.
Kuten tunnetussa Brahimi-raportissa todetaan, voimakeinoilla ei voida luoda rauhaa vaan ainoastaan olosuhteet, joissa rauha voidaan rakentaa. Rauhanoperaatioiden pitkän tähtäimen menestys riippuu edistyksestä, joka saavutetaan auttamalla kansallisia viranomaisia luomaan omat instituutionsa. Osallistumalla rauhanoperaatioihin Suomi haluaa luoda olosuhteita jälleenrakentamiselle ja kehitykselle. Siksi Suomi onkin viime vuosina kiinnittänyt entistä enemmän huomiota siviilikriisinhallintaan. Useita suomalaisia siviiliasiantuntijoita – poliiseja, oikeusvaltion asiantuntijoita, tasa-arvo- ja ihmisoikeusneuvonantajia – on mukana rauhanoperaatioissa kaikkialla maailmassa.
Suomi toimii YK:ssa tiiviisti muiden Pohjoismaiden – Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin – kanssa. Jaamme hyvin pitkälti samat perusarvot, jotka toimivat perustana niin sanotulle pohjoismaiselle mallille. Näistä yksi on vahva sitoutuminen monenkeskisiin ratkaisuihin.
YK:n rauhanturvaamistehtäviin kohdistuu monia uusia haasteita, joista tekin keskustelette tässä korkean tason seminaarissa täällä Helsingissä. Haasteita ovat muun muassa rauhanturvaamisen kustannusten jakaminen, kunnianhimoiset mandaatit ja kysymys isäntämaan hyväksynnästä. Olemme vakuuttuneita, että sekä pohjoisen että etelän maiden on jatkossakin lähetettävä joukkoja YK:n rauhanoperaatioihin.
***
Suomi on sitoutunut Yhdistyneisiin kansakuntiin ja yhteiseen turvallisuuteen, mistä kertoo se, että pyrimme YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2013-2014. Uskomme, että meillä on paljon tarjottavaa kansainväliselle yhteisölle. Vaihtuvana jäsenenä toisimme turvallisuusneuvoston neuvotteluihin pienen, pystyvän ja omistautuneen jäsenvaltion näkökulman.
Jos Suomi valitaan turvallisuusneuvostoon, jatkamme työtä niiden asioiden ajamiseksi, joita olemme korostaneet järjestelmällisesti Yhdistyneiden kansakuntien työssä. YK:n yleiskokouksen Suomen ja Turkin yhteisestä aloitteesta tekemän rauhanvälitystä koskevan päätöslauselman mukaisesti edistäisimme ennaltaehkäisevän diplomatian ja rauhanvälityksen osuutta turvallisuusneuvoston työssä. Pyrkisimme vahvistamaan naisten asemaa konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa käänteentekevän Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman 1325 hengessä.
Pyrkisimme myös kehittämään turvallisuusneuvoston työtapoja ja lisäämään sen työn avoimuutta. Keskeistä kaikille uudistuksille on rauhanturvajoukkoja toimittavien maiden aikaisempaa parempi huomioiminen mandaattien laatimisessa.
***
Meidän kaikkien on toisinaan hyvä irrottautua arkirutiineista ja keskustella vapaamuotoisessa ilmapiirissä. Toivon, että pohjolan valkeat yöt innoittavat teitä siinä tärkeässä työssä, jolla rakennatte entistä tehokkaampaa rauhanturvaamista – ja parempaa maailmaa. Toivotan teille kaikille hedelmällisiä keskusteluja ja viihtyisää vierailua Helsingissä.