(muutosvarauksin)
Tänään meillä on monta hyvää syytä juhlaan. Tohtorin hattu ja miekka ovat saaneet uusia, ylpeitä kantajia.
Voimme juhlia myös 150-vuotiasta suomenkielistä opettajankoulutusta. Uno Cygnaeus näki kauas tulevaisuuteen perustaessaan Jyväskylän Seminaarin vuonna 1863. Opettajien korkea osaamisen taso on siitä lähtien ollut koululaitoksemme perustana. Tasa-arvoinen ja lapsilähtöinen ajattelu on taannut, että koulussa annetaan peruseväät elämässä pärjäämiselle niin tiedoissa, taidoissa kun osaamisessakin. Koululaitoksemme kansainvälinen arvostus on osaavien ja työhönsä sitoutuneiden opettajien pitkäjänteisen työn tulosta.
Valtion menestystä ei mitata enää vain budjetin tasapainon tai kansainvälisen painoarvon mukaan, vaan yhä enemmän myös väestön koulutuksen pohjalta. Siksi niin moni valtionpäämies maailmalla ottaa puheeksi suomalaisen koulun. Tähän kiinnostukseen meidän on syytä tarttua hanakasti. Koulutusvienti on hyvä suomalainen tuote, joka myös taipuu moneen tarpeeseen. Koulutuksen avulla vahvistetaan väestön kykyä ottaa osaa ja vaikuttaa oman yhteisönsä toimintaan. Tämä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Näiden arvojen puolesta suomalaiset mielellään maailmalla puhuvat – koulutusviennin avulla voimme niitä myös konkreettisesti edistää.
Mutta koulutusvientiäkään ei voi tehdä karttakeppi kädessä. Suomalainen koulumalli, jossa kaikille tarjotaan taustaan, sukupuoleen, kieleen ja kulttuuriin katsomatta samanlaiset oppimismahdollisuudet, on kova haaste vielä kovin monessa maassa. Koulutusviennissä tarvitaan herkkää korvaa, määrätietoisia askeleita ja tiivistä yhteistyötä tekijöiden välillä.
Suomen tulee luoda monipuolinen koulutusviennin tuote, jossa yhdistyy monien eri alojen suomalainen osaaminen. Me osaamme rakentaa kouluja ja liikuntasaleja, tehdä digiajan oppimateriaalia ja kehittää tietojärjestelmiä sekä huolehtia lastemme terveydestä. Asiakkaalle on tarjottava mahdollisuus valita tuote tarpeidensa mukaan. Jyväskylän yliopiston kumppanuusohjelma Saudi-Arabian suurimman yliopiston kanssa on yksi Suomen merkittävimmistä koulutusvientihankkeista. Siitä saadut kokemukset ovat arvokkaita. Suomen on päättäväisesti kehitettävä koulutusvientituotettamme. Koulutusviennissä on paljon yhteistä työtä tarjolla.
* * *
Tänä vuonna vietämme Jyväskylän yliopiston 150-vuotisjuhlavuotta. Opettajaseminaarista on vuosikymmenien saatossa kehittynyt monitieteellinen, kansainvälinen ja tuottava yliopisto, joka näkyy, vaikuttaa ja työllistää. Se on saanut tunnustusta niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin arvioissa. Yliopistouudistuksen luomat mahdollisuudet on onnistuneesti toteutettu.
Yliopiston ja yhteiskunnan välinen yhteistyö on tänä päivänä entistäkin tärkeämpää. Suomen kaltaisen maan menestystekijät syntyvät tieteen, tutkimuksen, teknologian ja innovaatioiden kautta. Yhteiskunnan ja yliopiston yhteinen etu on törmätä mahdollisimman monessa risteyksessä. Nykyisessä taloustilanteessa odotukset ja tarpeet uusille innovaatioille ovat loputtomia. Tietoa, osaamista ja kokemusta yhdistämällä voidaan luoda uusia työpaikkoja ja siten vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja suomalaisten hyvinvointia.
Juhlikaamme tänään myös Suomen ainoaa liikuntatieteellistä tiedekuntaa, joka viettää 50-vuotismerkkivuottaan Alvar Aallon suunnittelemalla Seminaarinmäen kampuksella. Suomalainen liikuntatieteen tutkimus on korkeaa tasoa ja palvelee yhtä hyvin huippu-urheilua kuin kansanterveyttäkin. ”Mens sana in corpore sano" on nykyaikana yhä ajankohtaisempi ja tarpeellisempi muistaa. Jokainen liikuntaan satsattu hetki tuo elämään lisää terveyttä ja hyvää oloa. Rohkaisen jokaista etsimään itselleen sopivan tavan liikkua!
* * *
Kiitän kunniatohtoreiden puolesta Jyväskylän yliopistoa ja sen tiedekuntia arvokkaasta huomionosoituksesta, jonka olette meille tänään suoneet. Hattu ja miekka kannustavat sekä samalla myös velvoittavat meitä entisestään tekemään työtä yhteisen hyvän eteen.
Toivon Jyväskylän yliopistolle ja sen kasvateille parhainta menestystä tulevaisuudessa!