(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Minulle on suuri kunnia saada puhua tälle merkittävälle yleisölle. Haluan kiittää Minnesota Economic Clubia saamastani tilaisuudesta. Erityisesti haluan kiittää teitä kaikkia siitä, että kunnioitatte tällä tapahtumalla Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta.
Jokaiselle kansakunnalle itsenäisyys ja vapaus ovat perusta, jolle kaikki on rakennettu. Me suomalaiset emme ole poikkeus. Vaikka harvoin ylpeilemme saavutuksillamme, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että itsenäisyytemme ensimmäiset sata vuotta ovat olleet menestys.
Neljän sukupolven aikana olemme onnistuneet tekemään köyhästä ja maatalousvaltaisesta maasta modernin ja elinvoimaisen demokratian. Ja maan, joka on päässyt kärkisijoille monissa kansainvälisissä luokituksissa. Yksi luokitus on minulle erityisen tärkeä: vuosien ajan Suomi on luokiteltu maailman vakaimmaksi maaksi. Nykyisessä maailmanmenossa sillä on suuri arvo.
Luomalla katsauksen historiaan pystyy usein helposti näkemään suoran yhteyden tapahtumien ja lopputuloksen välillä. Mutta historiassa on vain harvoja väistämättömyyksiä. Ennen itsenäistymistään Suomi oli yli 600 vuotta osa Ruotsia ja noin sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaa. Itsenäistyimme Venäjästä ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa, Venäjän vallankumouksen aikaan.
Suomen ensimmäiset askeleet itsenäisenä valtiona olivat kaikkea muuta kuin helpot. Jouduimme lähes välittömästi kansalaissotaan, veli veljeä vastaan. Sodan jälkeen suomalaisilla oli viisautta aloittaa nopeasti haavojen parantaminen. Demokratian ja tasa-arvo olivat työkaluja, joilla kansaa yhdistettiin. Liki jokainen alkoi tuntea olevansa osa kansakuntaa. Avainsanoja olivat luottamus ja vastuu. Niistä syntyi ilmiö, jota olen kutsunut osallistavaksi isänmaallisuudeksi. Tämä prosessi oli Suomelle siunaus. Kun Neuvostoliitto parikymmentä vuotta myöhemmin hyökkäsi Suomeen, nousi yhtenäinen kansa puolustamaan vapauttaan. Syntyi talvisodan ihme.
Näistä varhaisista ajoista on kaksi tarinaa, joita en koskaan jätä kertomatta: Ensimmäinen niistä on se, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomi oli ainoa maa, joka maksoi Yhdysvalloille velkansa. Me suhtaudumme sitoumuksiimme vakavasti. Toinen tositarina on se, että toisen maailmansodan aikana Suomi oli ainoa Neuvostoliittoa vastaan taistellut Euroopan maa, jota ei miehitetty. Me arvostamme itsenäisyyttämme. Haluaisin lisätä, että siitä lähtien ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tavoitteena on ollut varmistaa, että kolmatta maailmansotaa ei tule.
***
Tänään Suomi on Euroopan unionin jäsen ja kuulumme ”sisäpiirin” euroalueeseen. Suomelle EU on arvoyhteisö. Koemme Euroopan Unionin myös turvallisuusyhteisöksi ja teemme kovasti töitä sen eteen, että EU:n roolia Euroopan ja sen kansalaisten suojelemisessa vahvistettaisiin. EU on tärkeä myös vaurautemme kannalta. Jokaisen kansakunnan selkäranka on sen taloudellinen elinvoimaisuus. Yhdysvaltojen talous on myötätuulessa ja olette lähellä täystyöllisyyttä. Myös meidän puolellamme Atlantin valtamerta talous on kohentunut.
Suomi on suhteellisen pieni ja viennistä riippuvainen talous. Kannatamme vapaata kauppaa, mutta ei vain itsekkäistä syistä. Vapaa kauppa tuottaa kilpailua ja kilpailu taas kiihdyttää innovointia. Tämä hyödyttää sekä yrityksiä että kuluttajia. Annan teille esimerkin: Jos vain Ford ja Volkswagen olisivat saaneet hallita markkinoita ilman kilpailijoita, T-mallit tai ”kupla” olisivat tuoneet meidät tähän tilaisuuteen vielä tänäkin päivänä. Vapaa kauppa on todellakin ollut ratkaiseva tekijä Suomen tiellä vaurauteen. On tärkeää, että vapaa kauppa jatkuu ja että kaikki voivat kilpailla avoimin ja tasapuolisin toimintaedellytyksin. Vapaus on reilua.
Geopolitiikka, tai valtapolitiikka on tehnyt paluuta. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet näyttävät olevan jumissa. Edessämme on myös uusia uhkia, kuten Pohjois-Korean nopeasti etenevä ydinaseohjelma osoittaa. Joidenkin mielestä ollaan uudessa kylmässä sodassa, joidenkin mielestä ei ihan vielä, joidenkin mielestä saatamme olla vielä pahemmassa tilanteessa. Tämä kaikki menee kuitenkin asian vierestä. Minusta keskeinen kysymys on tämä: ihmiskuntana meillä on edessämme kasvava lista polttavia ongelmia, jotka voidaan ratkaista vain yhteistyöllä. Kilpavarustelu, ohjusohjelmat ja poliittinen uhkapeli eivät vie meitä oikeaan suuntaan. Maltillisuus ja yhteistyö vievät. Siksi Suomi kannattaa yhteisymmärrykseen perustuvia, kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Niin kutsutun mustan hiilen torjumisella arktisilla alueilla ja Itämeren alueen lentoturvallisuuden parantamisella haluamme osoittaa, että pienet askeleet oikeaan suuntaan ovat paljon parempia kuin suuret askeleet väärään suuntaan.
***
Yhdysvallat on Suomelle keskeinen kumppani poliittisesti ja taloudellisesti. Suhteemme ovat vahvat ja hyvät. Yksi osoitus siitä on se, että tämä on toinen vierailuni Yhdysvaltoihin kuukauden sisällä. Kävin elokuun lopussa Washingtonissa tapaamassa presidentti Trumpia. Kävimme hyvän keskustelun kahdenvälisistä suhteistamme ja maailman tilanteesta. Keskiössä olivat turvallisuuskysymykset sekä talous.
Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Se on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa. Keskinäinen kauppa on perinteisesti ollut Suomelle ylijäämäistä, mutta on syytä huomioida, että Suomella on huomattavasti suurempi suorien sijoitusten sijoituskanta Yhdysvalloissa. Vuonna 2015 Yhdysvalloissa toimi noin 250 suomalaisomisteista yritystä, jotka työllistivät suoraan noin 34 000 ihmistä.
Suomen suhde Minnesotaan on erityinen. Osavaltio on yksi merkittävimmistä suomalaisten muuttoalueista. Minnesotassa asuu nykyään noin 100 000 suomalaista alkuperää olevaa asukasta. 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muutettiin pitkälti teollisuuden palvelukseen ja metsätöihin. Perinteiseen ruumiilliseen työhön. Nykyään suomalaiset muuttavat yrityksiin asiantuntijatehtäviin tai luodakseen uraa yrittäjinä. Tai kunnostautuakseen urheilun, kulttuurin tai tieteen parissa. En malta olla mainitsematta, että uusin talouden nobelisti on suomalainen Bengt Holmström, joka on työskennellyt vuosia Yalen ja MIT:n professorina.
On merkillepantavaa, että ”The North Star State” Minnesotalla ja Suomella on paljon yhteistä. Väkilukumme ja kansantaloutemme koko ovat samaa luokkaa. Ilmastomme on samankaltainen. Kumpikin tunnetaan tuhansista järvistään. Arvostamme koulutusta ja investoimme siihen. Kehitämme cleantechia ja uusiutuvaa energiaa. Ja tietysti, kuten täälläkin tänään huomataan, jääkiekko on selvästi yhteinen intohimon kohde.
***
”Yhdessä” on Suomen satavuotisjuhlavuoden teema. Yhdessä työskennellen suomalaiset ovat selvinneet monista vastoinkäymisistä ja voittaneet monta taistelua. Mutta emme ole koskaan ponnistelleet yksin. Yhdysvallat on ollut ja tulee olemaan Suomelle erittäin tärkeä kumppani. Ja päinvastoin. Emme juhli täällä pelkästään Suomen itsenäisyyttä ja Suomen ja Yhdysvaltojen hyviä suhteita vaan myös vahvaa Suomi-Minnesota-ystävyyttä. Työskentelemme samojen arvojen ja hyveiden eteen paremman maailman puolesta.
Kiitos mahdollisuudesta puhua täällä tänään. On erittäin hienoa saada seuraavaksi jatkaa keskustelua kanssanne. Toivotan menestystä teille ja yrityksillenne ja yhteisöillenne! Kiitos!