Vuosi sitten olimme puolisoni kanssa valtiovierailulla Norjassa. Valtiovierailu oli erittäin onnistunut. Saimme nauttia kahdesta juhlavasta päivästä Oslossa ja opettavaisesta, arktisesta päivästä Tromssassa. Norjan kuningasparin ja kruununprinssiparin vieraanvaraisuus ja henkilökohtainen panostus teki meihin suuren vaikutuksen. Tromssassa meillä oli ilo saada Teidän kuninkaallinen korkeutenne henkilökohtaiseksi isännäksemme ja oppaaksemme. Päivästä kehkeytyi unohtumaton: tiedot Pohjois-Norjan dynaamisesta kehityksestä, aurinko vuonon yllä ja viesti EU:n rauhanpalkinnosta. Kuten Norjassa sanotaan: ”Takk før sist!”
Olemme naapureita, joilla on yli 700 kilometriä yhteistä rajaa. Meitä on yhtä monta, pääkaupunkimme ovat yhtä suuria ja maidemme historiat ovat kuin toistensa kopioita. Viimeisten sadan vuoden aikana Norja ja Suomi ovat kehittyneet köydyydestä maailman vauraimmiksi maiksi. Sijoitumme kärkeen erilaisissa kansainvälisissä mittauksissa koskien onnellisuutta, terveyttä, kilpailukykyä, lasten asemaa, uudistuksia ja koulutusta. Olemme onnistuneet kehittämään yhteiskunnat, joissa yhdistyvät korkea elintaso sekä yhteisöllisyys ja huolenpito heikommassa asemassa olevista.
Maailmalla työskentelemme usein yhdessä ja yhteisellä asialistalla. Olemme mukana ratkaisemassa köyhyysongelmaa, parantamassa naisten ja tyttöjen asemaa sekä edistämässä aseistariisuntaa. Maailmalla pohjoismaat ovat vaikuttava kvintetti, joita myös suurvallat pitävät tärkeänä kumppanina. Tämän näimme hiljattain, kun presidentti Obama tapasi Pohjoismaiden päämiehet.
Asialistoillamme on samoja isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Meillä Pohjoismaissa pitäisi olla itsestäänselvyys, että muutoshankkeiden ensimmäisessä vaiheessa tutustuisimme naapurimaiden käytäntöihin. Olin tyytyväinen huomatessani, että suomalaiset terveyskeskusjohtajat tekivät juuri tällaisen pohjoismaisen matkan viime talvena. Olen myös huomannut, että norjalaiset delegaatiot ovat tutustuneet suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja suomalaiset delegaatiot puolestaan norjalaisiin kotouttamista koskeviin käytäntöihin. Vanhustenhoito, kuntauudistus, eläkejärjestelmä, nuorten syrjäytyminen – yhtä ajankohtaisia asioita molemmissa maissa. Viestini on: Tarvitsemme uusia vahvoja pohjoismaisia verkostoja nyt, kun yhteiskuntamme ovat suurten muutosten edessä. Tarvitsemme toistemme kokemusta ja tukea. Ehkä meidän pitäisi myös lähettää delegaatio Norjaan, jotta voisimme kopioida osan hiihtomaajoukkueenne menestyksestä?
Tänä päivänä yhteistyöllemme avautuu suuria mahdollisuuksia. Pohjois-Norjassa tehdään eniten investointeja koko Euroopassa. Siellä panostetaan vahvasti energiaan, satamia suurennetaan ja lentokenttiä laajennetaan. Väestö kasvaa ja sen myötä asuntojen, koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden tarve kasvaa. Norja hakee yhteistyökumppaneita. Suomella on juuri sellaista osaamista, jota tarvitaan: olemme hyviä rakentamaan arktisissa oloissa, hallitsemme kuljetuksen ja logistiikan, ja konepaja- ja mineraaliteollisuutemme ovat vahvoja. Viestintäjärjestelmämme ja teknologiamme ovat kehittyneet it-huippusuhdanteen ansiosta – ja meillä on vapaata työvoimaa, jota hyödyntää. Projektit ovat mittavia ja niitä on monta. Yhteistyö Norjan kanssa ei siten ainoastaan koske Pohjois- ja Itä-Suomea. Yhteistyö Norjan kanssa on koko Suomen asia.
Vuosi sitten Tromssassa ehdotin norjalais-suomalaista arktista kumppanuutta. Keskeisintä sellaisessa kumppanuudessa olisi opiskelija- ja tutkijavaihto. Tromssan ja Oulun yliopistot ovat jo vahvistaneet yhteistyötään. Toivon, että useammat suomalaiset korkeakoulut etsivät nyt norjalaisia kumppaneita. Kuntien yhteistyö on toinen tärkeä osa kumppanuutta. Suomessa mm. Oulu ja Rovaniemi tekevät hyvää työtä. Oulu on äskettäin avannut Suomi-talon Tromssassa – toimisto tarjoaa tukikohdan suomalaisille yrityksille. Liikenneyhteydet ovat kolmas tärkeä osa : tässä kaivataan läheistä vuoropuhelua maidemme välillä.
Elinkeinoelämän yhteydet maidemme välillä ovat nyt keskipisteessä, mutta haluaisin muistuttaa, että kulttuuri on usein se tekijä, joka luo myönteisen kuvan jostakin toisesta maasta. Tämä koskee mitä suurimmissa määrin Norjaa ja Suomea. Oslossa vierailimme puolisoni kanssa kirjallisuustalo Litteraturhusetissa ja saimme kuulla, että kirjailijat Märta Tikkanen ja Riikka Pulkkinen olivat vetäneet väkeä tuvan täydeltä. Täällä Suomessa sekä Karl Ove Knausgård että Jo Nesbø ovat myyntimenestyksiä. Kapellimestari Jukka-Pekka Saraste sai keväällä harvinaisen arvonimen Oslon filharmonisen orkesterin "kunniakapellimestarina".
Teidän kuninkaallinen korkeutenne, toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi Suomeen ja Helsinkiin! Arvostamme suuresti teidän haluanne tutustua monipuolisesti naapurimaahanne Suomeen. Lähetämme lämpimimmät tervehdyksemme Hänen kuninkaalliselle korkeudelleen kruununprinsessa Mette-Maritille. Toivomme, että jonakin päivänä koko perhe saapuu vierailulle Suomeen! Pyydän lopuksi saada nostaa maljan vieraallemme, Hänen kuninkaalliselle korkeudelleen kruununprinssi Haakonille – sekä norjalais-suomalaiselle kumppanuudelle!