Muutosvarauksin; puheen kieli englanti
On suuri kunnia saada puhua näin arvovaltaiselle yleisölle. Haluan lämpimästi kiittää isäntiämme tästä mahdollisuudesta. Olen otettu siitä sydämellisestä vastaanotosta, jonka puolisoni, minä ja Suomen valtuuskunta, ovat täällä Norjassa kohdanneet. Se ei varmasti ole sattumaa. Suomi ja Norja ovat kenties kovia kilpailijoita talviurheilussa ja keihäänheitossa. Mutta tuntuu kuin tuo kilpailu tapahtuisi perheen sisällä. Ja sitähän me olemme: samaa pohjoismaista perhettä.
* * *
Edeltäjäni ovat teroittaneet maantieteen merkitystä Suomen ulkopolitiikalle. Maantiede onkin vaikuttanut elämäämme syvästi. Mutta jos historiassa Suomen maantieteellinen asema on väliin varjostanut meitä, nyt näemme sen avaavan uusia mahdollisuuksia. Yksi tällainen mahdollisuus on Norja, jonka kanssa meillä on 736 kilometriä yhteistä rajaa. Jo maantiede on hitsannut meidät yhteen.
Diplomatian jargonissa usein toistettu lause kuuluu: ”maillamme on keskenään hyvät ja toimivat suhteet”. Suomen ja Norjan osalta tämä määritelmä on varmasti totta. Mutta sen ilmaisuvoima ei tunnu riittävältä. Meitä yhdistävät niin monet siteet. Ja uskon, että tulevaisuudessa näiden siteiden määrä vain kasvaa.
Suomalaiset ja norjalaiset jakavat samanlaisen käsityksen yhteiskunnasta. Se tavoittelee laillisuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Olemme onnistuneet rakentamaan pohjoismaisen yhteiskunnan, joka on sisäisesti ehyt. Tiedämme kokemuksesta, että aika ajoin tuo eheys haastetaan. Mutta me kykenemme vastaamaan näihin haasteisiin.
Suomen ja Norjan taloudet ovat kilpailukykyisiä. Norjan luonnonvarat ja niihin liittyvä osaaminen lupaavat vaurautta aina tuleviin vuosikymmeniin saakka. Suomen menestys on nojannut ennen muuta teknologiaan, jonka pohjana on osaava ihminen. Tämäkin menestys haastetaan ajoittain, mutta edellytykset pärjätä ovat olemassa. Menestyksessäkin olemme pitäneet jalat maassa ja keskittyneet tulevaan.
Meitä yhdistää myös samanlainen näkemys maailmanpolitiikasta. Lähtökohtamme on toimiva monenkeskinen järjestelmä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen. Meitä ei tunneta eristäytyjinä tai ongelmien kehittelijöinä. Yritämme mieluummin etsiä ratkaisuja. Esimerkistä käyköön rauhanvälitys, jossa Norja on ollut edelläkävijä. Rauhanvälitys on tänään Suomenkin ulkopolitiikan keskiössä. Emme kumpikaan usko nollasummapeliin. Meidän menestyksemme ei ole muilta pois eikä muiden meiltä.
* * *
Jos kaikki näyttää hyvältä, onko Pohjoismaiden tarina jo valmis? Ovatko Suomen ja Norjan suhteet jo lakipisteessään, helpon harmoninen yhdistelmä samanmielisyyttä ja yhteistyötä? Uskon, että vastaus tähän kysymykseen on kielteinen.
Pohjoismaiden rooli ja niiden keskinäisen yhteistyön mahdollisuudet ovat asettautumassa uuteen asentoon. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on vetovoimaisempi kuin kenties koskaan. Kiinnostuksen selittää se, että mallimme on kyennyt yhdistämään eheän yhteiskunnan ja kilpailukyvyn vaatimuksen.
Tätä kiinnostusta kannattaa käyttää hyväksi. Pohjoismailla olisi edelleen tilaa ja tarvetta vahvistaa yhteisprofiiliaan maailmassa. Yhdessä olemme 25 miljoonan ihmisen tiiviisti integroitunut kokonaisuus. Yhdessä edustamme korkean osaamisen aluetta, joka kuuluu maailman kymmenen suurimman talouden joukkoon. Tämä kokonaisuus – yhteinen pohjoinen kotimme – pystyy entistä vahvemmin houkuttelemaan yrityksiä ja investointeja. Nousevien suurten talouksien maailmassa meidän ei pidä luulla, että olisimme yksin välttämättä riittävän kiinnostavia.
Myös Suomen ja Norjan suhteille olisi syytä asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Aloitetaan taloudesta. Suomen ja Norjan taloussuhteet ovat potentiaaliinsa verrattuna jääneet ohuiksi. Kauppamme Norjan kanssa jää selvästi jälkeen Suomen ja Ruotsin välisestä kauppavaihdosta. Sijoituksetkaan eivät ole kovin merkittäviä. Suomalaisten suorat sijoitukset Norjaan ovat arvoltaan 2,2 miljardia euroa. Toiseen suuntaan tilanne on suorastaan huolestuttava. Norjalaisten sijoitukset Suomeen ovat vain alle 400 miljoonaa.
Mistä tämä johtuu? Veikkaanpa, että suomalaiset eivät vain ole oikein tiedostaneet Norjan potentiaalia. Otetaanpa esimerkki. Stavangerissa järjestettiin elokuun lopulla Offshore Northern Seas -messutapahtuma. Kuvaavaa on, että 1400 näytteilleasettajan joukossa oli vain 15 suomalaista yritystä. Naapuri jää unholaan myös katsottaessa toiselta puolelta. Norjassa pidetään Suomea ehkä yhä hieman eksoottisena. Tämä asiaintila meidän olisi muutettava.
Pohjoismaisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä olemme edistyneet hyvin. Myös tässä Norjalla on ollut tärkeä rooli. Vuonna 2009 julkaistu Stoltenbergin raportti loi selvän vision siitä, miten Pohjoismaat voisivat toimia yhdessä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Kyseessä oli pitkän aikavälin näkymä, mutta olen tyytyväisyydellä pannut merkille, että suuri osa raportin suosituksista on jo toteutunut tai on toteutumassa.
Meillä on kaikki syyt jatkaa ja kehittää tätä yhteistyötä. Yhteinen tahto on vahva. Tarvitsemme tiivistä yhteyttä saadaksemme aikaan parempia tuloksia hankintojen, harjoitusten ja koulutuksen muodossa. Puolustusmenoihin kohdistuvat säästöpaineet vain lisäävät tätä yhteistyötarvetta. Haemme myös uusia yhteistoiminnan muotoja. Vuoden loppuun mennessä käynnistyvä pohjoismainen kyberturvallisuuden yhteistyöverkosto on tästä hyvä esimerkki. Selvitämme parhaillaan myös Suomen ja Ruotsin mahdollista osallistumista Islannin ilmavalvontaan. Norjalla olisi tässäkin yhteistyömuodossa näkyvä paikka.
* * *
Arktinen yhteistyö on kolmas vahvaa potentiaalia sisältävä yhteistyöalue. Norjaa ei tarvitse vakuuttaa siitä, että arktisen alueen merkitys kasvaa. Täällä se on ollut todellisuutta jo pitkään. Meillä Suomessa herääminen tapahtui selvästi myöhemmin. Mutta nyt unihiekat on pyyhitty silmistä.
Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, mutta Suomi on arktinen maa. Itse asiassa Suomi on yksi maailman pohjoisimmista valtioista. Joka kolmas kuudennenkymmenennen leveyspiirin pohjoispuolella elävä ihminen on suomalainen.
Suomen rooli on vahvin arktisessa osaamisessa vai sanottaisiinko ”cold-how:ssa”. Suomi panostaa vahvasti pohjoisten alueiden tutkimukseen ja innovaatioihin. Vahvaa tutkimusta tehdään useissa yliopistoissamme, joista esimerkkeinä ovat Lapin ja Oulun yliopistot.
Arktisen merenkulun osaamisella ja laivanrakennusteknologialla on Suomessa pitkät perinteet. Suomalainen naparetkeilijä A. E. Nordenskiöld oli ensimmäinen, joka purjehti läpi Koillisväylän. Talvimerenkulun osaaminen ei ole ollut meille vain elinkeino. Se on ollut myös maamme elinehto. Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat voivat jäätyä talvisin. Ratkaisujen etsiminen tähän ongelmaan on tehnyt Suomesta yhden arktisen merenkulun ja offshore-toiminnan johtavista asiantuntijamaista.
Pohjois-Suomesta on tulossa kansainvälisesti yhä tärkeämpi mineraalien tuotantoalue. Suomi tarjoaa kaivosyhtiöille turvallisen toimintaympäristön ja erinomaisen infrastruktuurin. Suomen vahvuuksia ovat myös vahva teknologiaosaaminen, alan laitevalmistus sekä hyvä geologinen peruskartoitus. Potentiaali on merkittävä. Samalla arktisen alueen kehittämisen on oltava luonnon kannalta kestävää.
Suomi näkee Norjan keskeisenä arktisena kumppaninaan. Kumppanuuden kulmakiviä ovat yhteinen raja, tiiviit yhteydet ja toisiaan täydentävä osaaminen. Nämä ovat jo olemassa. Tarvitsemme kuitenkin lisää toistemme tarjoaman potentiaalin näkemistä, tahtoa ja käytännön työtä.
Meille on ensinnäkin luontevaa vahvistaa yhteistyötämme arktisessa politiikassa. Olemme molemmat arktisen neuvoston jäseniä. Molempien tavoitteena on vahvistaa neuvostoa. Sen tulisi kyetä vastaamaan yhä lisääntyviin kansainvälisen yhteistyön tarpeisiin pohjoisessa. Meidän tulee panostaa myös Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) kehittämiseen. Tässä järjestössä puheenjohtajuus siirtyykin ensi vuonna Norjalta Suomelle. Tulemme jatkamaan työtä, jota Norja on puheenjohtajana hienosti tehnyt.
Toisena ulottuvuutena näen arktisen osaamisyhteistyön. Sen tulee painottua talouteen ja ympäristöön. Yritystemme ja tutkimuslaitostemme tiivis verkottuminen on keskeistä. Arktisen infrastruktuurin kehittäminen ja ympäristön suojelu ovat ulottuvuuksia, joissa Suomen ja Norjan intressit ovat hyvin lähellä toisiaan. Näitä mahdollisuuksia tulee tutkia avoimin mielin. Kolmanneksi meidän tulee pitää mielessä myös paikalliskumppanuuksien tärkeys. Vahva rajan ylittävä yhteistyö paikallisella ja alueellisella tasolla tarjoaa mahdollisuuksia, jotka meidän on hyödynnettävä.
* * *
Pohjoinen on jo pitkään ollut yhteisen naapurimme Venäjän talouden keskeinen ilmansuunta. Valtaosa Venäjän viennistä pohjautuu sen pohjoisten alueiden luonnonvaroihin. Venäjä on vahvasti kiinnostunut pohjoisten alueidensa kehittämisestä. Tämä on Suomen ja Norjan kannalta hyvä uutinen.
Suomen ja Norjan suhteet rajanaapurimme Venäjän kanssa ovat hyvässä kunnossa. Norjan ja Venäjän sopimus Barentsinmerellä oli osaltaan merkittävä osoitus tästä. Sillä oli laajempaakin signaaliarvoa. Venäjä-suhteisiin sisältyy aina haasteita, mutta myös merkittäviä mahdollisuuksia. Nämä ovat selvästi näkyvillä arktisella alueella. Ne ovat luontainen risteyspiste Suomen, Norjan ja Venäjän kehittyvälle yhteistyölle.
Arktinen ei ole kvartaalitaloutta. Näkökulma on pikemminkin neljännesvuosisadan kuin vuosineljänneksen. Mutta aikaa myöten pohjoisen muutokset näyttäisivät tarjoavan pitkälle ulottuvia mahdollisuuksia. Koillisväylän avautuminen on yksi tällainen tekijä. Se muuttaa Euroopan ja Aasian logistista todellisuutta. Uuden merireitin varustaminen on kuitenkin mittava taloudellinen ponnistus. Se vaatii myös parasta mahdollista osaamista. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia Suomelle ja Norjalle. Navigointiturvallisuus ja öljyntorjuntavalmius pohjoisella merireitillä ovat nekin valtavia haasteita, joihin Norja on jo tarttunut.
Suomen ja Norjan välinen raja on ollut matala jo vuosikymmenet. Nyt myös meidän ja Venäjän välinen raja on madaltumassa. Viime vuonna Suomi myönsi noin 1,2 miljoonaa viisumia venäläisille. Tänä vuonna uskomme yltävämme uuteen ennätykseen. Tämä on merkittävä trendi ja näkyy myös pohjoisessa. Norjan ja Venäjän viisumiton raja-aluejärjestely on tuore askel tähän suuntaan. Viisumien myöntö ja matkailu ovat voimakkaasti lisääntymässä. Suomen ja Norjan tiivis yhteistyö konsulaattitasolla Murmanskissa on erittäin hyödyllistä ja meidän tulisi kehittää sitä pidemmälle.
* * *
Suomen ja Norjan välillä on paljon yhteistä. Emme ole identtisiä, mutta olemme samankaltaisia. Vaikka olemme hyvin läheisiä, emme vielä ole täydessä mittakaavassa löytäneet toisiamme. Tai paradoksiaalisesti, ehkä juuri läheisyytemme takia emme ole vielä täysin tunnistaneet suhteidemme potentiaalia. Meidän on korkea aika avata silmät ja pitää huolta siitä, ettemme koskaan unohda toisiamme tai näitä mahdollisuuksia.