Monsieur le Président, Madame Macron,
nous, mon épouse et moi, sommes très heureux de vous accueillir à Helsinki.
Sata vuotta sitten Ranska tunnusti aivan ensimmäisten maiden joukossa Suomen itsenäisyyden, ja maidemme välille solmittiin diplomaattisuhteet. Arvostamme maidemme välisiä hyviä suhteita suuresti.
Yhteys Ranskaan ei suinkaan syntynyt vasta Suomen itsenäistymisen myötä. Ranska on ollut vuosisatojen ajan suomalaisille osaamisen ja inspiraation lähde tieteissä ja taiteissa. Jo keskiajalla oppia haettiin Pariisista. Toimipa suomalainen pappi Olavi Maununpoika (Olaus Magni) silloin Sorbonnen yliopiston rehtorinakin.
* * *
2000-luvulla maidemme välinen kulttuuri- ja tiedeyhteistyö on alati arvokkaampaa. Meillä on paljon annettavaa toisillemme, on kyse sitten nykykirjallisuudesta tai korkeasta teknologiasta.
Talouskasvu luo edellytykset myös Suomen ja Ranskan välisen kauppavaihdon kasvutrendin jatkamiselle. On ilahduttavaa havaita, että suurten ja näkyvien kauppojen lisäksi myös pienet ja keskisuuret suomalaiset yritykset ovat entistä kiinnostuneempia Ranskasta.
Etenkin innovatiiviset teknologiayritykset ovat nyt aktiivisia Ranskan markkinoilla, myös hallituksenne tekemien yrityslainsäädännön uudistusten sekä hyvän FrenchTech -maineen houkuttelemina. Vastavuoroisesti me olemme tyytyväisiä siitä, että ranskalaisten startup-yritysten näkyvyys Suomessa kasvaa. Suomalais-ranskalainen yhteistyö auttaa koko Eurooppaa pysymään mukana digitalisaation ja tekoälyn nopeassa kehityksessä.
* * *
Eurooppalaisuus alkoi yhdistää maitamme kokonaan uudella tavalla, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Unionin perustajajäsenenä Ranskalla on erityinen rooli Euroopan integraatiossa, erityinen vastuukin siitä. Vierailunne on erittäin hyödyllinen maamme valmistautuessa alle vuoden päästä alkavaan kolmanteen puheenjohtajuuteensa EU:ssa.
Yhteenkuuluvuuden tunnetta korostava eurooppalainen henki ei ole viime vuosina ollut vahvimmillaan. Olen kovasti kaivannut tuon EU-jäsenyytemme alkuajoilta tutun hengen paluuta. Ottamanne johtajuus Euroopan yhteisen tulevaisuuden luotaamisessa on vastannut tähän tarpeeseen erinomaisesti.
Suomi pitää tärkeänä, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke ei ole mikään tyhjä kuori. Sen vuoksi meille oli itsestään selvää vastata Ranskan pyyntöön ja osoittaa solidaarisuutta marraskuun 2015 terrori-iskujen jälkeen.
Olen usein kysynyt: mikä on sellainen unioni, joka ei takaa kansalaistensa turvallisuutta? EU:n on jatkossa otettava siitä enemmän vastuuta. Suomi kuuluu Ranskan kanssa siihen ydinjoukkoon, joka haluaa vahvistaa laaja-alaisesti eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Maamme antavat huomenna yhteisen julkilausuman koskien Euroopan puolustusta. Näemme teidän eurooppalaisen interventioaloitteenne tärkeänä osana tätä kehitystä. Tämän rinnalla on luontevaa myös tiivistää kahdenvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä.
* * *
Kahden EU-maan välillä on myös paljon muuta kuin EU-politiikkaa. Ulkopoliittinen yhteistyömme ulottuu turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lisäksi sekä yhteisten arvojen puolustamiseen että globaaleihin haasteisiin vastaamiseen.
Olemme samaa mieltä siitä, että Euroopan äänen pitäisi kuulua maailmassa vahvemmin. On tärkeää huolehtia siitä, että äänemme on yhtenäinen ja uskottava Euroopalle perinteisesti tärkeiden arvojen puolustamisessa, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden juurruttamisessa. Tähän meille tarjoutuu tulevan vuoden aikana erinomainen mahdollisuus, kun Suomi ja Ranska toimivat peräkkäin Euroopan neuvoston puheenjohtajina.
Monenkeskistä yhteistyötä ja sitä ylläpitäviä instituutioita on tarpeen vahvistaa myös Euroopan rajojen ulkopuolella. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen mureneminen olisi todellinen uhka meidän hyvinvoinnillemme ja turvallisuudellemme. Tämän järjestyksen puolustamisessa meidän eurooppalaisten on pidettävä yhtä. Yhdistyneiden kansakuntien uudistaminen nykyistä tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi toimijaksi on välttämätöntä. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Ranska on tässä työssä erityisasemassa.
* * *
Ihmiskunnan yhteisiin kohtalonkysymyksiin voimme vastata vain yhdessä, emme erikseen. Kulunut kesä on konkreettinen muistutus ja samalla vasta kalpea aavistus siitä, mitä ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan. Aikaa ei ole hukattavaksi: Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset on pantava kiireellisesti toimeen. Suomi haluaa Ranskan tavoin olla ilmastopolitiikan kärkijoukoissa, sekä EU:n että YK-järjestelmän puitteissa. Valtioiden välisen yhteistyön lisäksi tarvitsemme myös uusia avauksia yritysmaailman kytkemiseksi mukaan ilmastotyöhön. Suomi ja Ranska voivat tälläkin alalla ottaa yhteisiä askeleita.
Arktisen neuvoston puheenjohtajana olemme hyvin huolestuneita jääpeitteen nopeasta hupenemisesta pohjoisilla alueilla. Jään sulamista nopeuttavat erityisesti mustan hiilen päästöt, joita pyrimme nyt yhdessä arktisten kumppaniemme kanssa vähentämään. Toivomme Ranskan tukea näille pyrkimyksille muilla kansainvälisillä foorumeilla, sillä hiilidioksidin tavoin myös musta hiili on globaalisti ilmastonmuutosta vauhdittava tekijä, ei yksinomaan arktinen kysymys.
* * *
Lopuksi joudun Suomen Palloliiton entisenä puheenjohtajana tunnustamaan, että on yksi ala, jolla meillä suomalaisilla on vielä erityisen paljon opittavaa Ranskalta: jalkapallo. Ehkäpä menestyksen resepti olisi sama kuin keskiajan kirkonmiehillä – meidän täytynee ryhtyä lähettämään nuoria pelaajiamme suuremmin joukoin ranskalaisiin jalkapalloakatemioihin. Onnittelut upeilla peliesityksillä ansaitusta maailmanmestaruudesta!
Haluan kohottaa maljan teidän ja puolisonne kunniaksi, herra presidentti, hyvä Emmanuel, sekä Suomen ja Ranskan ystävyyden kunniaksi.