Olen iloinen voidessani tuoda tervehdyksen tähän suomalais-puolalaiseen liike-elämän seminaariin. Olen tyytyväinen siitä, että molemmista maista on paikalla näin arvovaltaisia edustajia. Tämä osoittaa, että maidemme välisissä taloussuhteissa on runsaasti potentiaalia lupaavalle kehitykselle.
Heti aluksi haluan todeta, niin itsestään selvää kuin se onkin: Puola on Suomelle tärkeä. Olemme molemmat EU:n jäsenvaltioita ja Itämeren valtioita. Meillä on aktiiviset poliittiset siteet, ja toimimme yhteistyössä monilla eri alueilla maanpuolustuksesta arkkitehtuuriin. Meillä on samankaltaiset näkemykset monista tärkeistä kysymyksistä Euroopan integraatiosta maanpuolustustahtoon.
Yhteistyömme talouden alalla on kasvamassa. Puola on jo nyt merkittävä kauppakumppani Suomelle ja eräs huomattavimmista suomalaisten sijoitusten kohdemaista. Tähän mennessä suomalaiset ovat sijoittaneet Puolaan yli 2 miljardia euroa. Puolassa toimii lähes 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät täällä noin 30 000 henkeä.
Laajemman taloustilanteen tarkastelussa meidän on oltava realistisia. Maailmanlaajuinen talouskriisi on jättänyt jälkensä myös Itämeren alueeseen. Yleinen ilmapiiri on vähemmän toivorikas nyt kuin muutama vuosi sitten, jolloin Itämeren aluetta kuvailtiin erääksi maailman dynaamisimmista talousalueista. Eurooppa toipuu edelleen hitaasti maailman talouskriisistä ja eurokriisistä.
Voi kuulostaa synkistelyltä puhua näistä asioista täällä Varsovassa, sillä Puola on ollut tänä aikana talouselämältään poikkeus Euroopan maiden joukossa. Kaikkien myllerrysten keskellä Puola on onnistunut kasvamaan jatkuvasti ja säilyttämään positiivisen asenteen. Puolan taloudelliset saavutukset ovat olleet vaikuttavia jo vuosien ajan. Suomalaisetkin yritykset ovat huomanneet tämän.
Olen kuitenkin varma, että sekä Suomella että Puolalla on edessään uusia taloushaasteita. Kuinka vahvistaisimme kilpailukykyämme uuden teollisen vallankumouksen ja globalisaation ankarissa oloissa? Kuinka siirrytään valmistustaloudesta innovaatiotalouteen? Entä kuinka luodaan riittävästi työpaikkoja tällaisissa oloissa?
Puolalla on suuret kotimaan markkinat, ja itse näen Puolan eräänä yhteistyökumppaninamme etsiessämme vastauksia näihin vaikeisiin kysymyksiin. Lyhyesti sanoen: jos maidemme välinen kauppa ja molemminpuoliset investoinnit kasvavat, tuloksena on kasvua ja kehitystä meille molemmille. Meillä on paljon käyttämätöntä talouselämän potentiaalia, jota meidän on hyödynnettävä.
Suomi pyrkii aina olemaan ratkaisukeskeinen pikemminkin kuin ongelmakeskeinen. Tiedän, että Puolassa tehdään tulevina vuosina suuria investointeja energiantuotantoon, infrastruktuuriin ja ympäristöalalle. Tarvitsemme tehokkaita kuljetus- ja energiaverkostoja yhdistämään markkinoitamme ja tekemään kansantalouksistamme vakaampia ja kilpailukykyisempiä. Suomella on näiltä aloilta kokemuksia jaettavana ja tekniikkaa tarjolla, mm. maailmanluokan Cleantech-ratkaisuja ja ydinturvallisuutta. Arvelisin, että maanmieheni keskustelevat näistä asioista kanssanne myöhemmin tänään. Ottakaa meidät osaksi ratkaisujanne!
Kuten hyvin tiedätte, innovaatio on kasvun moottori. Suomi on investoinut merkittävästi tietopohjaiseen talouteen. Tutkimus- ja kehitysinvestointimme osuutena bkt:sta ovat maailman korkeimpia, samoin tiedemiesten ja insinöörien määrä. Aktiivinen yhteistyö yliopistojen ja liike-elämän välillä on välttämätöntä. Olen erityisen ylpeä elinvoimaisesta startup-yritysten kulttuurista, jota ylläpitävät innostuneet ja taitavat nuoret yrittäjät.
Haluaisin tässä yhteydessä mainita, että Puolan investoinnit Suomeen ovat toistaiseksi olleet varsin rajallisia. Siksi muistuttaisinkin, että Suomi on dynaaminen innovaatio-ympäristönsä ansiosta edelleen maailman kilpailukykyisimpiä ja investointiystävällisimpiä maita. Seuratkaa siis Can-Pak SA:n esimerkkiä!
Teillä on mahdollisuus keskustella näistä asioista lähemmin seminaarissa ja lounaalla. Toivon teille erittäin mielenkiintoisia keskusteluja, jotka toivottavasti johtavat uusiin kontakteihin ja uusiin suomalais-puolalaisiin hankkeisiin.
Kiitos. Dziękuję!