(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Minä ja puolisoni olemme todella iloisia voidessamme tehdä valtiovierailun kauniiseen maahanne. Pidän sitä suurena kunniana siksi, että otatte vastaan vain yhden valtiovierailun vuodessa. Toivon, että voimme näiden päivien kuluessa syventää erinomaisia suhteitamme entisestään ja löytää uusia yhteistyötapoja erityisesti talouden ja turvallisuuden saralla.
Maamme solmivat suhteet jo Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella: Sveitsi oli yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1918. Arvostamme myös sitä, että Suomi oli sveitsiläisten ajatuksissa vaikeina sotavuosina 1939–1944. Sodan päättyessä Helsingissä oli avoinna enää kolme diplomaattista edustustoa: Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin edustustot. Sveitsi antoi Suomelle myös humanitaarista apua sodan aikana. Antamanne tuki sekä Sveitsin edustuston pitkäaikainen läsnäolo Suomessa on osoitus todellisesta ystävyydestä, jota emme koskaan unohda.
Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan ylipäällikkö marsalkka Mannerheim oleskeli Sveitsissä useaan otteeseen ja vietti viimeisinä elinvuosinaan maassa pidemmänkin jakson. Muistelmansakin hän kirjoitti Montreux’ssä. Toinen maidemme välinen yhteys, jonka haluaisin tuoda esille, on kenraaliluutnantti Lennart Oesch. Hänen sveitsiläinen isänsä muutti Suomeen 1800-luvun lopulla. Kenraali Oeschista tuli sotavuosina yksi Suomen menestyksekkäimmistä upseereista.
Sveitsi on aina ollut Suomessa hyvin tunnettu, ja maanne imago on paras mahdollinen. Meillä on tapana sanoa, että jos jokin on Sveitsistä, sen täytyy olla laadukas. Myös ammatilliset ja kansalaisten väliset yhteydet ovat olleet hyvin aktiivisia viime vuosina. Ehkä me suomalaiset emme ole kuitenkaan panostaneet riittävästi suhteisiimme Sveitsin kanssa sen jälkeen, kun liityimme Euroopan unioniin vuonna 1995 ja huomiomme siirtyi ennen kaikkea EU-asioihin ja muihin EU-jäsenvaltioihin. Tätä tosiasiaa kuvastaa sekin, että Suomen presidentin edellisestä valtiovierailusta Sveitsiin on 27 vuotta – siis yli neljännesvuosisata. Meidän on korkea aika ryhtyä vahvistamaan ja elävöittämään maidemme välisiä suhteita paremmiksi kuin koskaan ennen. Uskon, että meillä on siihen myös hyvät perusteet.
Herra presidentti, Suomella ja Sveitsillä on yhteiset arvot ja kokemukset. Maillamme on pitkä historia vastuullisina valtioina, joiden hallitusmuoto perustuu kansanvaltaan. Yhteiskuntamme muistuttavat toisiaan monella tavalla. Avoimuus, laillisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat yhteisiä perusarvojamme. Suomalaisia ja sveitsiläisiä pidetään ahkerina ja luotettavina. Näistä ominaisuuksista meidän kannattaakin olla ylpeitä.
Vaikka olemmekin läheisiä ja samanlaisia, voimme ja haluamme ottaa teistä oppia. Sveitsi on menestynyt poikkeuksellisen hyvin haastavassa globaalissa talouskilpailussa. Olette onnistuneet pitämään yhteiskuntanne avoimena, ottaneet vastaan maahanmuuttajia ja uusia ideoita ja säilyttäneet samalla omaleimaisen kulttuuriperintönne. Lisäksi Sveitsillä on keskeinen rooli kansainvälisessä rauhanvälitystoiminnassa. Olette innoituksen lähde monella osa-alueella.
Sveitsi ja Suomi ovat jatkuvasti kansainvälisten kilpailukyky- ja innovaatiomittausten kärkisijoilla. Maamme ovat ainakin toistaiseksi olleet maailmantalouden voittajien joukossa. Eilisen tai tämän päivän menestys ei kuitenkaan takaa, että menestys jatkuu myös tulevaisuudessa. Elämme parhaillaan keskellä taloudellista ja poliittista myllerrystä. Siksi jokaisen päätöksentekijän tärkein tehtävä on sopeuttaa yhteiskuntaamme ja talouttamme tuleviin haasteisiin – siten voimme myös säilyttää nykyisen johtoasemamme.
Uskon, että näiden haasteiden kohtaaminen yhdessä hyödyttäisi sekä Sveitsiä että Suomea. Itse asiassa olemme nyt täällä löytääksemme ”Sveitsi-yhteyden” monella eri osa-alueella. Esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat kummankin maan vahvuuksia, joten yhteistyö tällä alueella olisi luonnollista. Toinen tällainen alue on ympäristöala, sillä Suomi ja Sveitsi ymmärtävät ympäristöystävällisen teknologian merkityksen. Maamme tarvitsevat kilpailukykyisiä toimialoja, jotka ovat globaalin kilpailun kärjessä. Yrityksemme hyötyisivät tiiviistä yhteistyöstä. Olen iloinen siitä, että voimme pohtia näitä asioita yhdessä maidemme elinkeinoelämän edustajien huomisessa tapaamisessa.
Taloussuhteiden lisäksi voimme tehdä muutakin. Suomi ja Sveitsi hyötyisivät myös entistä tiiviimmästä poliittisesta yhteistyöstä niissä kysymyksissä, jossa ovat meille yhteisiä. Voisimme tehdä tuloksellista kahdenvälistä yhteistyötä vaikkapa rauhanvälittämisessä ja konfliktien ehkäisyssä esimerkiksi YK:n, ETYJin tai muiden järjestöjen puitteissa. Toinen osa-alue, missä meillä on yhteisiä intressejä, on puolustuspolitiikka ja puolustusvälineteollisuus.
Herra presidentti, mielestäni meillä on nyt mahdollisuus luoda uusi, tulevaisuuteen katsova kumppanuus Suomen ja Sveitsin välille. Maidemme viranomaiset voisivat yhdessä työstää ja kehittää eteenpäin tähän kumppanuuteen liittyviä konkreettisia teemoja. Toivon, että voimme keskustella tästä ehdotuksesta myöhemmin vierailuni aikana.
Kiitos!