(muutosvarauksin)
Tiede on arvo itsessään. Väestön hyvä koulutustaso sekä korkeatasoinen ja monipuolinen tutkimusyhteisö kuuluvat sivistysvaltion ominaisuuksiin.
Tieteellä on myös laaja vaikutus ympäristöönsä. Näemme tieteen ja tutkimuksen tuloksia kaikkialla, sähkölaitteista lääketieteellisiin hoitomenetelmiin, yhteiskunnan ja historian tuntemuksesta ympäristön tilan ymmärtämiseen.
Tieteentekijän työn luonteeseen kuuluu se, että työhön ryhtyessään ei sen tulosta voi ennakoida. Jonkin havainnon tai teorian tärkeys saattaa valjeta vasta aikojen päästä. Esimerkiksi sähkön tutkiminen käynnistyi aikanaan puhtaasti uteliaisuudesta; merkittävät sovellukset syntyivät sitten paljon myöhemmin. Vapaalla tutkimuksella onkin suuri merkitys tieteellisessä työssä.
Tieteellä ja koulutuksella on myös välinearvoa. Haluamme että tiede auttaa meitä ongelmien ratkaisussa. Toivomme, että lääketiede edistyisi: haluaisimme, että sairaudet eivät varjostaisi elämäämme. Tai kun ajattelemme ilmastonmuutoksen kaltaisia suuria haasteita, niin taas toivomme, että tiede tarjoaisi meille keinoja, sen torjumiseksi. Tieteeseen kohdistuvat odotukset ja toiveet kasvavat jatkuvasti.
Itseisarvoisen tieteen ja vaikuttavuuteen tai hyötyyn tähtäävän tieteen välille tunnutaan joskus kehittelevän ristiriitaa. Kuvittelisin kuitenkin, että kaikki tutkijat haluavat, että heidän työllään on vaikutusta. Vaikutusta on tietysti monenlaista, vaikutusta muuhun tieteeseen, vaikutusta yhteiskuntaan, vaikutusta elinkeinoelämään, vaikutusta elämänlaatuun.
Kohta esiteltävät akateemikot ovat oman työnsä kautta hyviä esimerkkejä siitä, miten erittäin korkeatasoista perustutkimusta tehdään aiheista, joiden merkitys näkyy selkeästi käytännössä.
* * *
Viime aikoina on käyty keskusteltua tieteellisen tiedon käytöstä ja merkityksestä päätöksenteon tukena. Päätöksentekijän kannalta on tietenkin arvokasta, jos käytettävissä on tutkittua ja ajantasaista tietoa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että erittäin arvokkaaksi tutkimustieto muodostuu puolestaan silloin, jos se sattuu olemaan vieläpä sellaisessa muodossa, että sitä päätöksentekijäkin ymmärtää.
Joissakin aiheissa tutkimus voi tarjota hyvin selkeitä vastauksia, toisissa taas yksiselitteisiä vastauksia ei vaan voi löytää. Ajankohtaisesta talouskeskustelusta huomaamme, että taloustieteen tutkijoiden näkemykset tarvittavista ja soveltuvista talouspoliittisista toimista voivat olla kovinkin erilaisia.
Tieteellinen tieto on kuitenkin vain yksi tekijä päätösten taustalla. Tieteelliset tulokset eivät kerro, mitä valintoja päätöksentekijän pitää tehdä. Ne kertovat kuitenkin eri valintojen vaikutuksista. Tieteellinen tieto jättää päätöksentekijälle tilaa arvovalintojen tekemiselle.
* * *
Kun puhutaan tieteestä, on syytä puhua myös koulutuksesta. Suomen perinteinen vahvuus ja kansainvälinen kilpailuetu on hyvin koulutettu väestö. Siksi viimeaikaiset merkit suomalaisen osaamisen tason laskusta, tai suhteellisesta laskusta, ovat huolestuttavia. Tuorein PISA-tutkimus kertoi matematiikan osaamisen laskusta. Toki menestyksemme on kansainvälisesti arvioituna vielä hyvä, mutta kansakunnan kannalta on tärkeätä pitää huolta siitä, että osaamisen tasostamme ei lipsuta.
Suomen tieteen taso on hyvä, ja sellaisena se on vakaasti pysynytkin. Huippututkijamme ovat maailman huippuja. On kuitenkin huomattava, että viimeaikaisissa pohjoismaisissa vertailuissa olemme jääneet muiden Pohjoismaiden vauhdista. Tällainen kehitys on pysäytettävä.
Yliopistoissa tiede ja koulutus kytkeytyvät tiukasti toisiinsa: suomalainen yliopistojärjestelmä perustuu tutkimuksen ja opetuksen yhteyteen. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden antaa uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta, ja tutkimus hyötyy opetuksesta. Tiede vaikuttaakin yhteiskuntaan, paitsi yksittäisten tutkimustulosten kautta, myös osaavien koulutettujen ihmisten kautta. Tieteellisen metodin ymmärtäminen on hyödyksi, vaikka ei itse tiedettä tekisikään. Niinpä tutkimukseen perustuvalla opetuksella ja tutkijankoulutuksella on arvoa myös tutkimusmaailman ulkopuolella.
* * *
Tänään juhlimme kahta uutta tieteen akateemikkoa. Akateemikot edustavat Suomessa tieteen ehdotonta huippua, heidän tutkimustyönsä edustaa korkeinta kansainvälistä tasoa, eikä sen laadusta ja vaikuttavuudesta ole epäilystä.
Entisten, nykyisten ja vasta nimitettyjen akateemikkojen kunnioitusta herättävät ansioluettelot kertovat myös tieteen erilaisista rooleista yhteiskunnassa. Akateemikot ovat tehneet merkittävää työtä perustutkimuksen edistäjinä, he ovat olleet lisäämässä ymmärrystä kielestämme, kulttuuristamme, maastamme ja maailmastamme, heidän työnsä ovat vaikuttaneet elinkeinoelämän kehitykseen, heidän paikkansa on kansainvälisen tiedeyhteisön keskiössä, he ovat kouluttaneet uusia tutkijasukupolvia ja heillä on ollut painava asema yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Akateemikot ovat nousseet oman tieteenalansa yläpuolelle toimimalla tieteen puolestapuhujina, ja he ovat myös tärkeitä esikuvia tieteen roolin ja merkityksen esille tuojina. Tieteen ja tieteellisen merkityksen kasvaessa tarvitsemme tällaisia vaikuttavia hahmoja.
Parhaimmat onnitteluni uusille tieteen akateemikoille!
Toivon teille menestystä jatkossakin niin tieteentekijöinä kuin yhteiskunnallisina vaikuttajina.