(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Onnittelen teitä, herra puheenjohtaja, valinnastanne Yhdistyneiden kansakuntien 72. yleiskokouksen täysistunnon puheenjohtajaksi. Suomi tukee täysin teidän kuutta pääpainopistettänne, ja arvostamme, että olette nostanut ihmiset mandaattinne keskiöön.
Sydämelliset onnitteluni myös teille, pääsihteeri António Guterres. Teidän määrätietoinen otteenne Yhdistyneiden kansakuntien uudistamiseksi on kunnioitettavaa. YK:n järjestelmän peruspilareita tulisivat olla läpinäkyvyys, vastuullisuus, tehokkuus ja sukupuolten tasapuolinen edustus.
Pidän tervetulleena myös sitä, että painotatte konfliktien ennaltaehkäisyä. Onnistunut konfliktien ennaltaehkäisy säästää henkiä ja taloudellisia resursseja.
Suomi kannattaa jatkossakin rauhanvälitystä konfliktien ratkaisussa. Onnistuessaan rauhanvälitys estää konflikteja ja vähentää inhimillistä kärsimystä.
Kaikille marginalisoiduille ihmisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluiksi rauhanprosesseissa. Naiset, lapset ja nuoret maksavat usein kovimman hinnan konflikteista, mutta he pystyisivät myös osoittamaan tien ulos kriisistä.
Suomi on ollut mukana perustamassa Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien verkostoa. Sen päämääränä on kestävän rauhan aikaansaaminen osallistamalla naisia merkityksellisellä tavalla kaikissa rauhanprosessin vaiheissa.
Rauhanturvaaminen ja poliittiset operaatiot ovat YK:n mandaatin keskeisin elementti. Suomella on kokemusta YK:n operaatioista vuodesta 1956 lähtien, ja Suomi tukee pääsihteeriä YK:n rauhanturvaamisen uudistamisessa ja tehostamisessa.
Vuonna 2015 tehdyn sitoumuksen johdosta Suomi on lisännyt osallistumistaan Yhdistyneiden kansakuntien poliisioperaatioissa huomattavissa määrin. Suomalaisia poliiseja on mukana seitsemässä YK:n operaatiossa, mukaan lukien UNMISS-operaatiossa oleva ryhmä, joka on erikoistunut seksuaali- ja sukupuoleen liittyvään väkivaltaan. Olen vakaasti sitä mieltä, ettei YK:n rauhanturvaajien eikä muiden YK:n henkilökunnan jäsenten tule missään muodossa sortua väärinkäytöksiin. Eritoten seksuaaliselle riistolle ja hyväksikäytölle on oltava nollatoleranssi. Pääsihteerin Circle of Leadership -aloite on tarpeellinen ja tervetullut.
* * *
Sodassa ei ole voittajia. Konfliktit kuitenkin jatkuvat. Vuoden 2016 aikana 157 000 ihmistä menetti henkensä väkivaltaisissa yhteenotoissa maailmanlaajuisesti. Maailmassa on tällä hetkellä lähes 68 miljoonaa pakolaista. Lähi-idän, Afrikan ja Itä-Ukrainan konfliktit ovat esimerkkejä sanoinkuvaamattomasta inhimillisestä kärsimyksestä. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat kriisit. Kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut ylläpitämään rauhaa ja turvallisuutta.
Korean demokraattisen kansantasavallan vakava tilanne on hyvin huolestuttava. Pohjois-Korean ydinaseohjelma on uhka globaalille rauhalle ja vakaudelle, ja ohjelma tulee saada loppumaan. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston yhteistyö Pohjois-Korean toimien suhteen on ollut menestyksekästä. On tärkeää, että tämä yhtenäisyys säilyy.
Samaan aikaan olemme nähneet Pohjois-Korealta jatkuvia provokaatioita. Kansainvälinen yhteisö ei voi suvaita tällaista käyttäytymistä. Euroopan unionin jäsenmaana Suomi antaa täyden tukensa pakotteille ja vetoaa, jotta muut toimivat samoin. Ratkaisua voidaan etsiä ainoastaan neuvotteluilla, joihin Pohjois-Korean hallituksen on osallistuttava ehdoitta.
Ydinaseet ovat vakava uhka ihmiskunnalle. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, katastrofin riski on todellinen. Ydinsulkusopimus on edelleen ydinaseiden leviämisen estämisen kulmakivi maailmanlaajuisesti sekä ydinaseriisunnan lähtökohta.
Suomen kanta ydinaseriisuntaan on tuloskeskeinen ja käytännönläheinen. On äärimmäisen tärkeää, että maat, joilla on hallussaan ydinaseita, ovat mukana neuvotteluissa. Vetoan, että kaikki ydinasevaltiot ja maat joilla on hallussaan näitä aseita, ryhtyvät pikimmiten konkreettisiin toimiin ydinaseiden riisumiseksi. On tärkeää, että kaikki osapuolet noudattavat Irania koskevaa ydinasesopimusta. Pidän myös viimeaikaisia Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä strategista vakautta koskevia neuvotteluita tervetulleina. Toivomme niiden käynnistävän uudelleen asevalvontaneuvottelut niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.
* * *
Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota myös muihin uhkiin. Annan kaksi esimerkkiä: Ensinnäkin terrorismin torjunta ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ennaltaehkäisy on yhteinen prioriteettimme. Maailmanjärjestönä Yhdistyneillä kansakunnilla on erinomainen asema taistella terrorismia vastaan. Minulla on suuret odotukset YK:n uuden terrorismin torjunnan yksikön johtajuutta kohtaan.
Toiseksi meidän on otettava terveysturvallisuus vakavammin. Taudit ylittävät kansalliset rajat erittäin nopeasti ja synteettinen biologia on nouseva uhka. Tarvitsemme parempaa ennaltaehkäisyä ja kansallista valmiutta. Tarvitsemme maailmanlaajuista, useiden kumppanien välistä yhteistyötä. Global Health Security Agenda (GHSA-ohjelma) on yhteistyön tärkeä foorumi. Suomi ja Australia johtavat myös yhdessä allianssia, joka tukee terveysturvallisuuden valmiuksien kehittämistä. Meidän on toimittava ennen kuin seuraava pandemia iskee.
* * *
Meidän on huomioitava myös väestönkasvu. Vaikka väestönkasvun nopein vaihe on taittumassa, kasvaa väestö edelleen monin paikoin. Tämä pätee erityisesti joihinkin Afrikan maihin, joissa väestö voi jopa nelinkertaistua vuosisadan loppuun mennessä.
Kasvava väestö johtaa useimmiten nopeaan kaupungistumiseen. Kaupungit tarjoavat ihmisille lukemattomia mahdollisuuksia, ja kaupungistumisessa on erittäin paljon positiivista potentiaalia. Kaupungistuminen voi kuitenkin väärin johdettuna myös johtaa juurettomuuteen, toivottomuuteen ja jopa radikalisoitumiseen.
Yksi ratkaisu tähän olisi, että jokaisella yksilöllä olisi mahdollisuus saavuttaa potentiaalinsa. Taloudelliset mahdollisuudet ja ihmisoikeudet ovat elintärkeitä. Ihmisillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla yhteiskuntaansa. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee yksilöiden voimaannuttamiseksi tehdä määrätietoisesti työtä, kuten mahdollistaa koulutus ja pääsy peruspalveluiden pariin.
Suomen ulkopolitiikan tärkeimpiä painopisteitä on sukupuolten välinen tasa-arvo. HeForShe-kampanjan maailmanlaajuisena Impact Champion -lähettiläänä pidän aihetta henkilökohtaisesti läheisenä ja tärkeänä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi on elintärkeää, että kaikilla maailman kansalaisilla on mahdollisuus käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Samaten olisi jokaiselle taattava seksuaalioikeudet ja pääsy kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen pariin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo ja korkeatasoinen koulutus sekä työskentely Agenda 2030:n toteuttamiseksi ovat myös Suomen tärkeimpiä tavoitteita meidän ollessa ehdolla Unescon hallintoneuvoston jäseneksi.
* * *
Ilmastonmuutos sitoo pohjoisen ja etelän toisiinsa. Ajan myötä kukaan meistä ei voi välttyä sen tuhoisilta vaikutuksilta. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi se vaikuttaa turvallisuuteen ja pakottaa ihmiset muuttamaan asuinseuduiltaan.
Pariisin sopimuksen nopea täytäntöönpano on nyt jopa kriittisempää kuin vuosi sitten. Sopimuksella on selvä tavoite: lämpötilan nousun rajoittaminen selkeästi alle kahteen asteeseen.
Emme ole vielä tuolla polulla. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme – aika on vähissä. Siirtymän fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja energiatehokkuuteen on oltava huomattavasti nopeampI kuin tällä hetkellä. Kaikkien panosta tarvitaan.
Arktinen alue ilmastonmuutoksen eturintamassa. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Jos menetämme arktisen alueen, menetämme koko maailman. Meidän on löydettävä tehokkaita keinoja hidastaa arktisen alueen lämpenemistä.
Yksi keino olisi rajoittaa mustan hiilen ja metaanin päästöjä ja vaikutuksia arktiseen alueeseen. Mustan hiilen lähteet ovat hyvin tiedossa ja teknologiset ratkaisut ovat jo olemassa. Tarvitsemme yhteistä tahtoa ja määrätietoisia askeleita puuttua asiaan.
Näitä päästöjä on vähennettävä ensisijaisesti arktisella alueella. Tarvitaan kuitenkin myös globaalia toimintaa, sillä suuri osa arktisen alueen mustasta hiilestä on peräisin muualta. Uskon vakaasti, että koko ihmiskunta voittaa, kun torjumme päästöt. Suomi on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja, ja ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi keskeisistä tavoitteistamme.
* * *
Tänä vuonna Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Juhlavuotemme teema on ”Yhdessä”. Itsenäisyytemme alusta lähtien Suomi on tukenut ja kunnioittanut sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä.
Verkottuneessa maailmassa kansallisten intressien edistäminen vaatii myös kansainvälistä tahtoa. Uskon vakaasti, että meidän on maailman yhteisönä puututtava globaaleihin haasteisiin ja uhkiin yhteisesti, eikä toimittava vain yksin. Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitys kuuluvat meille kaikille. Vain yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman paikan.