(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Haluan aluksi kiittää pääsihteeriä tämän kokouksen järjestämisestä. Sen aihe on äärimmäisen tärkeä, sillä yli 30 000 henkilöä joutuu lähtemään kotialueeltaan päivittäin. Suurin osa pakotetusta muuttoliikkeestä johtuu ihmisten aiheuttamista konflikteista. Inhimillisen kärsimyksen määrä on riipaiseva. Humanitaarisen avun tarve kasvaa jatkuvasti samalla, kun YK:n tämänhetkinen humanitaarisen avun rahoitusvaje on 13,3 miljardia dollaria.
Suomi tukee täysimääräisesti Yhdistyneiden kansakuntien aloitteita ja johtajuutta. Arvostan suuresti sitä omistautuneisuutta ja ammattitaitoa, jolla keskeiset järjestöt, erityisesti UNHCR ja IOM, ovat reagoineet käynnissä olevaan kriisiin.
On aiheellista tarkastella kolmea toisiinsa liittyvää seikkaa. Ensinnäkin henkensä edestä pakeneville on annettava riittävä suoja. Haluan korostaa nais- ja lapsipakolaisten ja -siirtolaisten oikeuksia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on perinteisesti ollut Suomen ensisijaisia tavoitteita. Naiset ja lapset joutuvat kärsimään suhteettomasti joutuessaan laajan ja hallitsemattoman muuttoliikkeen jalkoihin. Liian moni heistä joutuu väkivallan ja rikosten, kuten ihmiskaupan, uhreiksi. Näiden haavoittuvien ryhmien oikeuksia on kunnioitettava kaikissa tilanteissa.
Suomi edistää vammaisten mukaan ottamista kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen toimintaan ”ketään ei jätetä” -hengessä. Tuore esimerkki tästä on peruskirja vammaisten sisällyttämisestä humanitaarisiin toimiin. Peruskirjan laadintatyö käynnistettiin Istanbulin kansainvälisessä humanitaarisen avun huippukokouksessa. Suomi johti aloitetta ja kannustaa kaikkia sidosryhmiä edistämään peruskirjan hyväksymistä.
Toiseksi, ei riitä, että reagoimme tämänhetkisiin pakolais- ja siirtolaisvirtoihin, sillä olemme nähneet vasta ilmiön ensimmäiset vaiheet. Meidän on kiireesti siirryttävä pakolaisvirtojen hallinnoinnista toimiin, joilla puututaan hallitsemattomien väestöliikkeiden perussyihin niiden alkulähteillä.
Meidän on lisättävä toimia, joilla estetään ja ratkaistaan konflikteja, ehkäistään pakkomuuttoa sekä helpotetaan pakolaisten vapaaehtoista ja turvallista paluuta kotialueelleen. Ihmisillä on oltava kotimaassaan mahdollisuus kestävään rauhaan, talouskasvuun ja myönteisiin tulevaisuudennäkymiin. Keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon edistäminen. Suomi osallistuu näihin tavoitteisiin esimerkiksi tukemalla YK:n ihmisoikeusvaltuutetun työtä.
Kolmanneksi on muistettava, ettei muuttoliike ole pelkästään ongelma. Päinvastoin, se on aina ollut yksi kehityksen keskeisistä tekijöistä. Hallittu, turvallinen, säännöllinen ja vastuullinen muuttoliike on resurssi, joka on saatava käyttöön. Vaikka pyrimme estämään pakotettua muuttoliikettä ja puuttumaan laittoman muuttoliikkeen kannustimiin, ymmärrämme samalla, että liikkuvuus voi tehostaa talouskasvua ja vähentää köyhyyttä. Kehotamme kaikkia jäsenvaltioita panemaan Agenda 2030 -ohjelman tältä osin täysimääräisesti täytäntöön.