(Muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Haluan aluksi onnitella puheenjohtajaa valinnastanne Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 67. istuntokauden puheenjohtajaksi. Suomi antaa teille täyden tukensa tärkeässä tehtävässänne. Odotamme innolla yhteistyötä kanssanne.
Minulla on ilo ja kunnia puhua yleiskokoukselle ensimmäisen kerran Suomen tasavallan presidenttinä. Kun kansojemme ratkaistavana on meitä kaikkia koskettavia haasteita, odotuksemme kohdistuvat Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Meidän läsnäolijoiden on tunnettava vastuumme ja oltava valmiit kantamaan se.
Koko maailma on muuttumassa perustavanlaatuisesti. Globaalin etelän maiden nopea talouskasvu on jo lisännyt satojen miljoonien ihmisten hyvinvointia. Yhä useammalla on mahdollisuus nousta köyhyydestä. Yhä useammalla on mahdollisuus vaikuttaa politiikkaan. Jos kehitys jatkuu ennallaan, maailmastamme tulee entistä oikeudenmukaisempi ja konfliktien vaara vähenee. Tämä on Suomen etujen mukaista ja samalla meidän kaikkien etujemme mukaista.
Samaan aikaan taloudellisen vallan mannerlaatat ovat siirtymässä. Tätä liikettä on hallittava globaaleilla välineillä. YK:n ja eri G-maaryhmien on tehostettava yhteistyötään. G-maaryhmillä on tärkeä rooli tehtäessä YK:sta aiempaa dynaamisempi ja vahvempi toimija maailmantaloudessa.
Suomi näkee itsensä kansainvälisen yhteisön vastuullisena jäsenenä, eräänlaisena kunnon maailmankansalaisena. Maamme tukee Yhdistyneitä Kansakuntia niin sanoin kuin teoin, sillä se on kansallisen etumme mukaista.
YK on aidosti universaali yhteistyöfoorumi, jolla on ainutlaatuinen legitimiteetti. YK on meille korvaamaton keino edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, kehitystä ja ihmisoikeuksia. Suomen kaltaiselle pienelle maalle, jossa on vain noin viisi miljoonaa asukasta, YK:n peruskirjan ja kansainvälisen lain kunnioittamiseen perustuva maailmanjärjestys ei ole ainoastaan vaihtoehto. Se on välttämättömyys.
Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014. Maamme on halukas kantamaan turvallisuusneuvoston jäsenyyden mukanaan tuoman vastuun. Jäsenenä voimme antaa myönteisen panoksemme. Suomi suhtautuu turvallisuusneuvoston käsiteltävänä oleviin aiheisiin sitoutuneen jäsenvaltion tavoin. Olemme valmiit etsimään rakentavia ja tasapuolisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Mielestämme Suomella on pienenä ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana jäsenyyteen tarvittavat edellytykset.
Muut Pohjoismaat, Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi, antavat täyden tukensa Suomen jäsenyydelle. Kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet vahvasti YK:hon ja sen toimintaan. Olemme kaikki sitoutuneita ja aktiivisia multilateralisteja.
YK:n keskeisenä tehtävänä on edelleen konfliktien estäminen kaikkialla maailmassa. Tältä pohjalta mitataan YK:n onnistumisia – ja epäonnistumisia. Turvallisuusneuvostolla on pääasiallinen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpidosta.
Turvallisuusneuvoston valtuuttama rauhanturvatoiminta tarjoaa hyvän välineen tähän työhön. Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvatoimintaan koko jäsenyytensä ajan. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat osallistuivat YK:n ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon Suezissa vuonna 1956. Siitä lähtien noin 50 000 suomalaista rauhanturvaajaa – lähes yksi sadasta suomalaisesta miehestä ja naisesta – on osallistunut operaatioihin eri puolilla maailmaa. Suomi on täysin sitoutunut jatkamaan panostustaan rauhanturvatyöhön. Olemme myös valmiit jakamaan rauhanturvaajien koulutuksesta saamamme kokemuksen muiden jäsenvaltioiden ja alueellisten järjestöjen kanssa. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on käytettävissänne.
Rauhan turvaaminen on välttämätöntä mutta se ei yksin riitä. Sotilaita tarvitaan varmistamaan olosuhteet, joissa rauhaa ryhdytään rakentamaan. Viime kädessä rauhan rakentavat kuitenkin siviilit. Tästä syystä Suomi on jo pitkään panostanut erityisesti siviilikriisinhallintaan. Suomalaiset asiantuntijat – poliisit, oikeusvaltioperiaatteen, sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien asiantuntijat – osallistuvat rauhanturvaoperaatioihin eri puolilla maailmaa.
Myös tehokas rauhanvälitys on välttämätöntä. Suomi on antanut vahvan panoksensa konfliktien rauhanvälitykseen.
Arvostettu edeltäjäni, presidentti Martti Ahtisaari, sai Nobelin rauhanpalkinnon vuosikymmeniä kestäneestä menestyksekkäästä urastaan rauhanvälittäjänä. Viime vuonna tässä kokoussalissa hyväksyttiin Suomen ja Turkin aloitteesta päätöslauselma, jolla lujitetaan rauhanvälityksen normatiivista perustaa. Olen tyytyväinen siihen, että pääsihteeri julkistaa pian rauhanvälitystä koskevan ohjeistuksensa, joka on tarkoitettu kaikille jäsenvaltioille, alueellisille järjestöille ja muille toimijoille. Kehotan häntä hyödyntämään tässä työssä kaikkia peruskirjan hänelle tarjoamia valtuuksia.
Yhteiskuntien konfliktien jälkeisessä rauhanrakentamisessa on erittäin tärkeää tukea oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Rankaisemattomuus kylvää usein siemenen uudelle konfliktille. Pitkäaikainen talouskehitys on kestävää ainoastaan, jos oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan. Eilisessä oikeusvaltiota käsitelleessä korkean tason istunnossa oli rohkaisevaa havaita, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta vallitsee vahva poliittinen yhteisymmärrys.
Oikeusvaltioperiaate ohjaa meitä kunnioittamaan muiden uskomuksia, mutta se myös edellyttää meidän tuomitsevan kaiken väkivallan. Suomi esittelee yleiskokouksessa jälleen kerran yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa päätöslauselman diplomaattisten edustustojen suojelemiseksi. Diplomaattien oikeuksien ja koskemattomuuden turvaaminen on yhteinen intressimme.
Useissa maailman osissa perimmäinen keino rauhan turvaamiseen on kuitenkin köyhyyden vähentäminen. Se edellyttää ennen kaikkea talouskasvua ja kaikkien tasavertaisia toimintaedellytyksiä. Kehitysyhteistyöllä voidaan auttaa etenkin vähiten kehittyneitä maita. Ne maat, jotka jo kärsivät ilmastonmuutoksesta, ovat erityisen haavoittuvaisia ja tarvitsevat apuamme. Suomi on yli puolen vuosisadan ajan ansioitunut kehittyvien maiden luotettavana kumppanina. Vaikka Suomi kuuluu budjettipaineista kärsivään euroalueeseen, se on viime vuosien aikana lisännyt kehitysyhteistyön rahoitustaan, joka on nyt noin 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa.
Joukkotuhoaseet ovat edelleen todellinen uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Suomi on alusta asti tukenut voimakkaasti ydinsulkusopimusta. Ydinaseiden leviämisen estäminen, aseistariisunta ja oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön ovat kaikki tärkeitä tekijöitä tässä kokonaisuudessa.
Suomi on valmis isännöimään tänä vuonna konferenssin, jonka tarkoituksena on luoda ydin- ja massatuhoaseista vapaa vyöhyke Lähi-itään. Tehtävää on kuvailtu vaikeaksi, mutta voitte olla varmoja siitä, että teemme kaikkemme tavoitteen saavuttamiseksi.
Ydinmateriaalia ei saa joutua vääriin käsiin. Suomi on edennyt aikataulussa täyttääkseen sitoumukset, jotka teimme Washingtonin konferenssissa vuonna 2010. Ydinterrorismin pysäyttämiseen tarvitaan sekä kansallisia toimenpiteitä että kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on rauhanomaisena ydinenergian käyttäjänä sitoutunut vahvasti prosessin eteenpäinviemiseen.
Muutama vuosi sitten kemialliset aseet kiellettiin kokonaan yleissopimuksella. Se ei kuitenkaan vielä kata kaikkia maita. Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti VERIFIN on vakiintunut ja arvostettu laitos. Suomi on valmis tarjoamaan asiantuntemustaan kansainvälisen yhteisön käyttöön, mikäli tarvetta ilmenee Lähi-idässä.
Tavanomaisten aseiden kauppaa on selvästikin säänneltävä tiukemmin maailmanlaajuisesti. On valitettavaa, ettei asekauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa saavutettu toivottua tulosta. Päämäärä on kuitenkin näkyvissä, ja on tärkeää, että prosessia jatketaan YK:ssa. Suomi on yksi sopimuksen tukijoista ja jatkaa pyrkimyksiään vahvan ja mahdollisimman universaalin yleissopimuksen aikaan saamiseksi.
* * *
Libyassa YK vaikutti keskeisesti uuden ja valoisan tulevaisuuden perustan luomiseen maan kansalaisille.
Syyrian traaginen tilanne valitettavasti vain kärjistyy. Turvallisuusneuvosto ei ole pystynyt ottamaan johtoasemaa, joka sen oletetaan ja odotetaan ottavan peruskirjan nojalla tällaisissa rauhaa uhkaavissa tilanteissa. Yleiskokous on kuitenkin lähettänyt vahvan viestin siitä, ettei kansainvälinen yhteisö voi jäädä toimettomaksi. Siviilien tappamisen on loputtava. Kaikkien turvallisuusneuvoston jäsenten on yhdessä löydettävä ratkaisu kriisiin. YK:n auktoriteetti kärsii, jos pyrkimykset kriisin ratkaisemiseksi siirtyvät jonkin muun tahon vastuulle.
Lähi-idän rauhanprosessi on jäänyt Syyrian konfliktin varjoon. Prosessin osapuolilla ja kansainvälisellä yhteisöllä ei ole varaa siihen. Kahden valtion ratkaisu, jossa itsenäinen, alueellisesti yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio elää rauhanomaisesti ja turvallisesti rinnakkain Israelin valtion kanssa, on lipumassa ulottumattomiin. Palestiinalaiset ovat odottaneet kärsivällisesti. Neuvottelut on aloitettava uudelleen, sillä muuta mahdollisuutta ei ole. Uusissa neuvotteluissa on saavutettava kestävä ratkaisu, jonka pohjalta Palestiinan valtio voidaan perustaa ottamalla samalla asianmukaisesti huomioon Israelin perustellut turvallisuusnäkökohdat. Siirtokunnat ovat selvästi ristiriidassa kansainvälisen lain kanssa ja muodostavat yhä suuremman esteen rauhalle.
* * *
YK:n turvallisuusneuvostolla on valtaa, mutta sen mukana tulee vastuu. Toivon, että muutaman viikon päästä tässä istuntosalissa järjestettävässä äänestyksessä Suomen kumppanijäsenvaltiot antavat sille tämän vallan ja siihen liittyvän vastuun kahdeksi vuodeksi.
Suomi toimii turvallisuusneuvostossa YK:n peruskirjan ja omien arvojensa mukaisesti. Toimimme rakentavalla ja käytännönläheisellä tavalla ylläpitääksemme ja lujittaaksemme kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.