(puheen kieli englanti)
Haluan onnitella teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne YK:n 73. yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Haluan niin ikään kiittää pääsihteeri António Guterresia hänen näkemyksellisestä johtamistyöstään Yhdistyneissä kansakunnissa. Teillä molemmilla on tärkeässä tehtävässänne Suomen täysi tuki.
* * *
Suomi on aina kannattanut voimakkaasti monenvälistä yhteistyötä. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on Suomen kannalta olennaisen tärkeä. Se että voimme luottaa yhteisesti sovittuihin sääntöihin, on kansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. Globaalilla tasolla yhteisiä ratkaisuja ja sääntöjä puolestaan tarvitaan, jotta voisimme tarttua aikamme vaikeimpiin haasteisiin.
Valitettavasti meillä, jotka uskomme monenvälisyyden hyötyihin, on nyt kuitenkin syytä huoleen. Yhdessä rakentamamme kansainvälinen järjestelmä on ilmeisen paineen alla. Sen pätevyys ja uskottavuus on kyseenalaistettu. Emme voi enää pitää sääntöpohjaista järjestystä itsestäänselvyytenä. Sen aktiivinen puolustaminen ja kehittäminen ovat meidän kaikkien vastuulla.
Suomelle YK on monenvälisen järjestelmän ydin. Siksi monenvälisyyden puolustamisen on myös noustava täältä. YK:n ja sen jäsenmaiden on ilmaistava halunsa toimia yhdessä, ei toistensa ohi. Pääsihteerin kunnianhimoinen ja kattava uudistusohjelma saa täyden tukemme. Nyt on aika toteuttaa nämä uudistukset. Meidän on varmistettava, että tulevaisuuden YK on läpinäkyvämpi, vastuullisempi ja tehokkaampi.
YK voi olla uskottava vain, jos se elää niin kuin opettaa. Missä tahansa organisaatiossa yksikin organisaation sisäinen seksuaalinen hyväksikäyttötapaus on liikaa. Erityisesti tämä pätee organisaatioon, joka painottaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien merkitystä. Olen ylpeä siitä, että olen Circle of Leadership –aloitteen jäsen, ja toivotan tervetulleeksi toimet kaikenlaisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi koko YK-järjestelmästä.
* * *
YK:n kolme peruspilaria – rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys – ovat edelleen ajankohtaisia. Olemme kuitenkin saaneet huomata, että monet tämän ajan globaaleista haasteista eivät piittaa niiden välisistä rajoista. Peruspilarit ovat yhä enemmän kytkeytyneet toisiinsa, kuten globaalit haasteetkin.
YK-järjestelmän viime vuosien tärkeimmät saavutukset ovat siitä osoitus. Hyviä esimerkkejä ovat Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus ja muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevat Global Compact -aloitteet. Kestävyyden, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset asiat eivät koske vain kehitystä ja ihmisoikeuksia. Ne ovat myös oleellisia rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä.
Ilmastonmuutos on erinomainen esimerkki tarpeesta ripeään globaaliin toimintaan. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tuleva raportti alleviivaa entisestään toimiemme kiireellisyyttä. Raportista käy myös ilmi, kuinka paljon vielä on tehtävää. Pariisin ilmastosopimuksen osapuolien vapaaehtoiset toimet eivät toistaiseksi suinkaan riitä pitämään maapallon keskilämpötilan nousua alle kahdessa asteessa. Meidän on tehtävä huomattavasti enemmän ja huomattavasti nopeammin.
Pohjoisessa olemme joutuneet todistamaan, miten huolestuttavan nopeasti arktinen alue lämpenee. Eikä kyse suinkaan ole pelkästä alueellisesta ongelmasta, sillä arktisen alueen lämpeneminen uhkaa koko maailman ilmastojärjestelmää. Mustan hiilen päästöt nopeuttavat osaltaan merkittävästi arktisen alueen merijään sulamista. Jäälle päätyvän mustan hiilen määrän vähentäminen hidastaisi merijään sulamista välittömästi. Sitoutuminen mustan hiilen päästöjen vähentämiseen olisi yksi tärkeimmistä tavoitteista arktisessa huippukokouksessa, jota Suomi Arktisen neuvoston tämänhetkisenä puheenjohtajamaana on valmis isännöimään.
Mikäli ilmastonmuutoksen annetaan edetä, se johtaa myös muuttoliikkeen jatkuvaan voimistumiseen. Maailmassa on jo nyt noin 65 miljoonaa pakolaista – enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Lisäksi noin sata miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua, ja lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, mutta toimettomuuskaan ei ole vaihtoehto. Siksi tuen lämpimästi globaalia siirtolaisuuskompaktia ja odotan jo mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa.
* * *
Täysimittaiset sodat, voimakkuudeltaan vaihtelevat konfliktit ja kansainvälisen lain rikkomukset piinaavat meitä edelleen. Ne muistuttavat meitä jatkuvasti siitä valtavasta inhimillisen kärsimyksen määrästä, joka niihin liittyy. Kansainvälisenä yhteisönä meidän on sinnikkäästi jatkettava ponnistelujamme käynnissä olevien konfliktien ratkaisemiseksi riippumatta siitä, miten syvään juurtuneita ja pitkäkestoisia ne ovat.
Viimeaikaiset yritykset saada aikaan aito vuoropuhelu Pohjois-Korean ja kansainvälisen yhteisön välillä ovat olleet rohkaisevia. Sovittuja toimenpiteitä rauhan edistämiseksi Korean niemimaalla on tuettava. Onnistunut lopputulos tuolla alueella olisi vahva esimerkki ydinaseiden leviämisen estämiselle ja aseriisunnalle myös muualla maailmassa.
Alueilla, joilla rauha on saatu aikaan, YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat kiistattomasti tärkeitä. Sinisten kypärienkin on kuitenkin mukauduttava muuttuvaan todellisuuteen. Suomi tukee pääsihteeriä YK:n rauhanturvaamisen uudistamisessa ja tehostamisessa.
Nykyiset konfliktit on ratkaistava, mutta tulevien konfliktien ehkäisyn on oltava etusijalla. Suomi pitää YK:n konfliktien ehkäisykapasiteetin vahvistamiseen liittyviä toimia erittäin tervetulleina.
Rauhanvälitys on arvokas väline konfliktien ehkäisyssä. Pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavalla paneelilla on siinä tärkeä rooli. Rauhanvälityksen tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että aiemmat kokemukset välitetään tuleville rauhanvälittäjille. Suomelle oli kunnia isännöidä pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin kokousta tämän vuoden kesäkuussa.
Suomi tukee voimakkaasti YK:n ja muiden toimijoiden rauhanvälitystoimintaa. Suomi tarjoaa myös edelleen tarpeen mukaan hyviä palveluksiaan konkreettisen keskustelujen edistämiseksi eri osapuolien välillä, epävirallisista neuvotteluista korkean tason kokouksiin.
* * *
Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Naisten ja nuorten ääntä on kuunneltava, ja sen perusteella on toimittava. Naisten, lasten ja nuorten tarpeet jätetään edelleen liian usein sivuun rauhanneuvotteluissa. Suomi edistää naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien verkoston kautta. Tällaiset verkostot tarjoavat hyödyllisen alustan rauhantyön tukemiseen ja kouluttautumiseen. HeForShe-vaikuttajaryhmän jäsenenä arvostan näitä ponnisteluja suuresti.
Nyt ihmisoikeuksien julistuksen 70. juhlavuotena meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota julistuksen merkitykseen kansainvälisen järjestyksen kannalta. Ihmisoikeudet paitsi suojelevat yksilöä, auttavat meitä myös ehkäisemään konflikteja, rakentamaan kestävää rauhaa ja nopeuttamaan kehitystä. Jos suhtaudumme ihmisoikeuksiin vakavasti, tarvitaan kansainväliseen lakiin kohdistuviin rikoksiin liittyviä vastuullisuusmekanismeja. Lainrikkojat on saatettava oikeuden eteen.
Suomi vetoaa kaikkiin jäsenmaihin ja pääsihteeriin ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon pitämiseksi etusijalla YK:n toiminnassa.
* * *
Olin syvästi pahoillani kuullessani YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin poismenosta. Hänen perintönsä toimii innoituksena meille kaikille.
Haluankin päättää puheenvuoroni lainaten hänen sanojaan: ”Tulevaisuuden uhat koskevat koko ihmiskuntaa laajemmin kuin koskaan historiamme aikana. Voimme selvitä niistä vain toimimalla yhdessä. Ja sitä varten, ystävät, meillä on Yhdistyneet kansakunnat.”