Arvoisat kuulijat
Nämä kuluneet kaksi vuotta ovat monin eri tavoin koetelleet meitä. Mutta aika on myös osoittanut meidän kykymme toimia joustavasti haastavissa olosuhteissa. Se on monella tavalla muuttanut myös työelämää. Olemme joutuneet nopeasti muuttamaan toimintaamme ja tottuneet uudenlaisiin rutiineihin koronaviruksen koetellessa yhteiskuntaamme. Kuluneen kuukauden aikana asioiden mittakaava on sitten muuttunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on järkyttänyt koko läntistä maailmaa. Raskaiden sotauutisten keskellä monien suomalaisten perheiden, yhteisöjen ja työpaikkojen puheenaiheetkin ovat muuttuneet.
Kaikkia seurauksia siitä, miten maailmaa ravisuttavat tapahtumat Ukrainassa vaikuttavat Suomeen emme vielä tiedä. Joudumme olemaan valmiita sopeutumaan nopeastikin muuttuviin olosuhteisiin ja tämä koskettaa meitä kaikkia.
Me ihmiset tapaamme kohdata yllättävät muutokset eri tavoin. Silti Suomen perinteiset vahvuudet osoittavat voimansa yhä uudelleen. Realismi, reagointikyky ja niitä tukeva henkinen kestävyys ovat vahvuuksiamme myös jatkossa.
Monissa työyhteisöissä johtaminen on viime viikkoina muuttunut ihmisten kuunteluksi. Uudenlaisten huolten ja mieltä painavien kysymysten läpikäymiseksi. Samalla Suomessa on syntynyt yhä lisää yhteisöllisyyttä, auttamisen halua kärsiviä kohtaan. Auttamisen rinkejä on syntynyt muun muassa työpaikoilla sekä monissa sosiaalisen median yhteisöissä. Kansalaisyhteiskuntamme toimii esimerkillisellä tavalla.
Sotatapahtumien täyttäessä uutisvirtaa on syytä pohtia tapahtumien vaikutuksia kunkin jaksamiseen. Pitkäaikainen kuormitus vaikuttaa toimintakykyyn, keskittymiseen työssä ja arjessa. Näinä aikoina on viisasta ottaa myös etäisyyttä tapahtumiin ja antaa aikaa itselleen ja läheisilleen. Arki jatkuu ja sen jatkumisen kautta saamme myös voimaa vastoinkäymisiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön vastikään julkaistun työolobarometrin mukaan yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin. Valtaosa vastaajista arvioi löytävänsä uuden osaamistaan ja kokemustaan vastaavan työn, jos työttömyys kohdalle sattuisi. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava yhä useamman suomalaisen kokevan työn henkisen kuormituksen lisääntyneen. Viime vuosina erityisesti mielenterveyden häiriöistä johtuneet sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet.
Työllisyys on myös turvallisuuskysymys. Ihminen, jolla on työtä ja tulevaisuudennäkymiä, on kiintynyt yhteiskuntaan. Tällaisista yksilöistä muodostuva yhteisö on kestävä ja se pystyy vastustamaan ulkopuolelta tulevaa häirintää. Työyhteisöillä, myös työelämän toimijoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa myös tässä suhteessa.
Arjen varautumista uusiin uhkakuviin tarvitaan eri toimialoilla. Henkinen sietokyky kasvaa myös kouluttautumalla, oikea henki harjoittelemalla. Suomessa on vuosikymmenien aikana osattu varautua. Itsenäisyytemme aika kuvastaa suomalaisten halua puolustaa maataan ja kykyä toimia yhdessä ja yhteiseksi hyväksi. Me olemme pystyviä yksilöinä ja kansakuntana rakentamaan hyvää tulevaisuutta Suomelle ja osaltamme samalla myös koko maailmalle.
Olen vakuuttunut, että paremmat ajat vielä koittavat. Niin käy, kun yhdessä huolehdimme kyvystä työhön ja yrittämiseen. Ja yhdessä viemme Suomen turvallisesti kohti huomista.