Alkuvuodesta ei varmasti kukaan osannut enteillä, mihin muutamassa kuukaudessa päädymme. Me olemme kohdanneet mahdottoman. Eikä se ole alkuunkaan ohi. Mutta tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen.
Me jokainen olemme tässä toimija. Paljon riippuu siitä, kuinka me ulkonaisesti käyttäydymme. Noudatammeko me niitä ohjeita ja sääntöjä, jotka on annettu. Mutta varmasti nousee myöskin ahdistusta, sisäistä painetta. Silloin on osattava hillitä itseään, haettava malttia.
Kaikki tämä on itsekuria. Itse asiassa sillä tavalla suojaamme itseämme, mutta suojaamme myöskin läheisiämme. Ja ennen kaikkea osoitamme kunnioitusta niille, jotka meistä pitävät huolta. Terveydenhuolto ja kaikki ne ihmiset, jotka ovat välittömissä palvelutehtävissä.
Mutta aika parempaan koittaa. Jos me tämän mahdottoman, ja kun me tämän mahdottoman nujerramme, niin kannattaa muistaa, että sille joka mahdottoman voittaa, on kaikki mahdollista – kaikki se hyvä, mitä elämä tarjoaa.
Minä haluan toivottaa kaikille voimia, kestävyyttä ja pidetään mielessä se itsekuri. Se on muiden kunnioittamista.