Herra pääsihteeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osanottajat,
Juhlistamme tänään Yhdistyneiden kansakuntien 75-vuotisjuhlavuotta. Kunnioitamme perustellusti sen saavutuksia ja ponnisteluja rauhan ja turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Mutta meidän on oltava rehellisiä: tämä juhlavuosi osuu YK:n kannalta vaikeaan hetkeen. Ihmiskunnalla ei ainoastaan ole vastassaan yhteisiä vihollisia – koronaviruspandemiasta ilmastonmuutokseen.
Samaan aikaan kykymme muodostaa yhteisiä vastauksia on heikentynyt. Normeihin ja instituutioihin, joita olemme yhdessä vuosikymmenten saatossa rakentaneet, kohdistuu yhä kasvava paine. Kansainvälisiä sopimuksia haastetaan ja tulkitaan tavoilla, jotka heikentävät sekä niiden potentiaalia että legitimiteettiä.
Tämä suunta on käännettävä. Globaalit haasteet, jotka uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa, vaativat tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.
***
Suomesta tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuonna 1955. Jäsenyyttämme juhlistaneessa tilaisuudessa Suomen edustaja totesi seuraavaa:
”Yksi suurimmista kansojemme yhteisölle kuuluvista tehtävistä on rakentaa ja vahvistaa oikeusjärjestelmää, jonka pohjana on kaikkien kansojen keskinäisten oikeuksien yleinen kunnioittaminen. Tähän rakentavaan työhön ihmiskunnan hyväksi Suomi haluaa täydestä sydämestään osallistua, omien ajatustensa ja pyrkimystensä mukaisesti.”
Nämä sanat pätevät yhä tänä päivänä. Suomi on edelleen täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen.
Tänään hyväksytyssä juhlavuoden julkilausumassa vahvistimme sitoutumisemme YK:n periaatteisiin. 75-vuotias peruskirja on kestänyt hyvin aikaa.
Meidän kaikkien – Yhdistyneiden kansakuntien kansojen – tehtävänä on pitää peruskirja ja sen arvot voimassa. Ja meidän velvollisuutemme on saavuttaa haluamamme kaltainen tulevaisuus – luoda rauhanomaisempi, kestävämpi ja oikeudenmukaisempi maailma tuleville sukupolville.