Arvoisa pääsihteeri, arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,
viime vuonna YK:n arvioiden mukaan lähes 10 prosenttia maailman väestöstä kärsi aliravitsemuksesta. Tämä on hyvin surullista tilastotietoa. Kansainvälisenä yhteisönä emme siis ole pystyneet pitämään lupauksiamme äärimmäisen nälän poistamisesta. Meidän on löydettävä tahto ja voimavarat nälän torjumiseen maailmanlaajuisesti. Meidän on myös puututtava niihin moninaisiin syihin, jotka sitä aiheuttavat, kuten konfliktit, ilmastonmuutos ja luontokato. Se on meidän ihmisvelvollisuutemme.
Koronapandemia on tuonut keskinäisen riippuvuutemme selvästi näkyviin. Ruokajärjestelmämme ovat toisistaan riippuvaisia. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävien ruokajärjestelmien luominen vaatii laajaa monenkeskistä yhteistyötä. Muuttamalla ruokajärjestelmiämme pystymme mahdollisesti edistämään useita muitakin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Suomi on sitoutunut tekemään oman osansa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisten kumppanuuksien kautta.
Monimutkaiset ongelmat ovat ratkaistavissa ainoastaan kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta. Tämän vuoksi Suomi tukee vahvasti yhteisen terveyden One Health -näkemystä. Haluamme myös painottaa tarvetta yhdenmukaiselle, kestävälle luonnonvarapolitiikalle, jossa yhdistyvät ruoka-, vesi-, metsä- ja energiakysymykset.
Suomi on aktiivisesti tukenut kouluruokailua edistävän kouluruokakoalition perustamista. Suomi on tarjonnut ilmaista kouluruokaa 1940-luvulta lähtien. Alun perin sen tarkoituksena oli lievittää sodanjälkeistä köyhyyttä ja aliravitsemusta. Myöhemmin olemme saaneet huomata, että kansallinen kouluruokajärjestelmä onkin ollut sijoitus tulevaisuuteen sekä yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Hyvät naiset ja herrat,
ruokajärjestelmät kytkeytyvät läheisesti laajempiin vakauteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyviin ongelmiin. Tehkäämme siis yhdessä töitä sen eteen, että voimme pitää lupauksemme ja täyttää ihmisvelvollisuutemme.