Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 10/2019
9.5.2019
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on mukana tänään 9. toukokuuta 2019 julkaistussa vetoomuksessa, jossa kannustetaan EU-maiden kansalaisia äänestämään tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa. Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin aloitteesta laaditun vetoomuksen on allekirjoittanut 21 EU-maan valtionpäämiestä.
Yhteisessä vetoomuksessa todetaan, että vuoden 2019 EU-vaalit ovat erityisen tärkeät, sillä niissä päätetään EU:n tulevaisuudesta. Rauhaa, vapautta, vaurautta ja hyvinvointia ei voi pitää itsestään selvinä, vaan on toimittava aktiivisesti Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden eteen.
Vetoomuksen allekirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan vahva ja yhtenäinen EU, jossa valtiot toimivat tasaveroisina kumppaneina. EU:lla tulee olla yhteiset toimielimet ja sen on kyettävä arvioimaan työtään kriittisesti ja uudistumaan, jotta se voisi kohdata tulevat haasteet yhdessä. Tämä edellyttää allekirjoittajien mukaan EU:n kansalaisilta vahvaa äänestystulosta.
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Suomen ja Saksan presidenttien lisäksi Bulgarian, Tšekin, Viron, Irlannin, Kreikan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian ja Slovakian presidentit.
Yhteinen vetoomus Euroopalle ennen toukokuun 2019 EU-vaaleja
Eurooppa on paras idea, joka meillä on koskaan ollut
Euroopan yhdentyminen on auttanut toteuttamaan vuosisatoja itäneen toivon rauhasta Euroopassa sen jälkeen, kun pidäkkeetön nationalismi ja muut ääriaatteet olivat vieneet Euroopan kahden maailmansodan julmuuksiin. Meidän ei edelleenkään tule pitää rauhaa ja vapautta, vaurautta ja hyvinvointia itsestään selvinä. Sen sijaan meidän on toimittava aktiivisesti Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden eteen.
Vuoden 2019 vaalit ovat erityisen tärkeät: te Euroopan kansalaiset päätätte, millaiselle tielle Euroopan unioni lähtee. Siksi me, Bulgarian, Tšekin, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Slovakian ja Suomen valtionpäämiehet, pyydämme kaikkia äänioikeutettuja Euroopan kansalaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa toukokuun lopulla 2019.
Euroopan kansat ovat yhdistyneet omasta vapaasta tahdostaan Euroopan unionissa, jonka perustana ovat vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, oikeus ja lojaalius jäsenvaltioiden sisällä ja niiden kesken. Vastaavaa ei ole aiemmin Euroopan historiassa ollut. Meidän Euroopan unionissamme vaaleilla valitut Euroopan parlamentin jäsenet päättävät yhdessä Euroopan unionin neuvoston eli kaikkien jäsenvaltioiden hallitusten kanssa siitä, millaisia sääntöjä Euroopassa on noudatettava ja miten Euroopan rahavarat on käytettävä.
Me olemme kaikki eurooppalaisia
Monelle eurooppalaiselle, etenkin nuoren sukupolven edustajalle, Euroopan kansalaisuus on jo täysin luonnollinen asia. He eivät näe mitään ristiriitaa siinä, että he rakastavat omaa kotiseutuaan tai maataan ja ovat silti sydämestään eurooppalaisia.
Meidän Eurooppamme pystyy kohtaamaan haasteet yhdessä
Euroopan unionilla on näinä kuukausina edessään vaikeampia haasteita kuin koskaan ennen. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Euroopan yhdentyminen alkoi, ihmiset puhuvat yhdentymisen kannalta keskeisten periaatteiden kuten vapaan liikkuvuuden ja yhteisten toimielinten heikentämisestä tai lakkauttamisesta. Ensimmäistä kertaa myös yksi jäsenvaltioista on jättämässä unionin. Samaan aikaan muut vaativat EU:n tai euroalueen voimakkaampaa yhdentymistä tai monen nopeuden Eurooppaa.
Mielipiteet näistä asioista vaihtelevat niin kansalaisten, jäsenvaltioiden hallitusten kuin meidän valtionpäämiestenkin joukossa. Me kaikki olemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Euroopan yhdentyminen ja yhtenäisyys ovat välttämättömiä ja että me haluamme Euroopan pysyvän unionina. Vain vahva yhteisö pystyy kohtaamaan aikamme globaalit haasteet. Ilmastonmuutoksen, terrorismin, talouden globalisaation ja muuttoliikkeen vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille. Voimme selviytyä näistä haasteista ja jatkaa kohti taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kehitystä vain toimimalla yhdessä tasaveroisina kumppaneina unionissamme.
Haluamme vahvan ja yhtenäisen Euroopan
Tarvitsemme siis vahvan Euroopan unionin, jolla on yhteiset toimielimet, joka jatkuvasti arvioi työtään kriittisesti ja pystyy uudistumaan ja jonka perustana ovat sen jäsenvaltiot ja kansalaiset.
Tämä Eurooppa tarvitsee vilkasta poliittista keskustelua siitä, mikä on paras tie tulevaisuuteen 25.3.2017 allekirjoitetun Rooman julistuksen pohjalta. Eurooppaan mahtuu paljon monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia. Mutta sellaiseen Eurooppaan emme voi palata, missä valtiot eivät enää ole tasaveroisia kumppaneita vaan toinen toistensa vastustajia.
Yhtenäinen Eurooppamme tarvitsee jokaisen meidän äänemme. Siksi pyydämme teitä käyttämään äänioikeuttanne. Äänestettävänä on yhteinen eurooppalainen tulevaisuutemme.
Rumen Radev
Bulgarian tasavallan presidentti
Miloš Zeman
Tšekin tasavallan presidentti
Frank-Walter Steinmeier
Saksan liittotasavallan presidentti
Kersti Kaljulaid
Viron tasavallan presidentti
Michael D. Higgins
Irlannin presidentti
Prokopios Pavlopoulos
Kreikan tasavallan presidentti
Emmanuel Macron
Ranskan tasavallan presidentti
Kolinda Grabar-Kitarović
Kroatian tasavallan presidentti
Sergio Mattarella
Italian tasavallan presidentti
Nicos Anastasiades
Kyproksen tasavallan presidentti
Raimonds Vējonis
Latvian tasavallan presidentti
Dalia Grybauskaitė
Liettuan tasavallan presidentti
János Áder
Unkarin tasavallan presidentti
George Vella
Maltan tasavallan presidentti
Alexander Van der Bellen
Itävallan tasavallan presidentti
Andrzej Duda
Puolan tasavallan presidentti
Marcelo Rebelo de Sousa
Portugalin tasavallan presidentti
Klaus Iohannis
Romanian presidentti
Borut Pahor
Slovenian tasavallan presidentti
Andrej Kiska
Slovakian tasavallan presidentti
Sauli Niinistö
Suomen tasavallan presidentti