Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 27/2019
2.9.2019
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Presidentinlinnaan kolmena päivänä 12.–14. syyskuuta. Suomen tasavaltainen hallitusmuoto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Merkkivuoden kunniaksi avoimien ovien päivää vietetään Presidentinlinnan lisäksi myös Eduskuntatalossa, Valtioneuvoston linnassa ja Säätytalossa.
Tutustumiskierros kulkee Presidentinlinnan keskeisten salien läpi. Tutustuminen tapahtuu omatoimisesti. Tiloissa on opasteiden lisäksi presidentin kanslian henkilökuntaa vastaamassa kysymyksiin. Saleissa on myös esillä valokuvanäyttely, joka kertoo Suomen tasavallan presidenteistä työssään. Kierrokseen on syytä varata aikaa noin tunti.
Avoimia ovia on järjestetty Presidentinlinnassa myös vuosina 2009, 2011, 2015 ja 2017. Suomen 100-juhlavuoden kunniaksi järjestetyissä avoimissa ovissa Linnaan tutustui neljän päivän aikana yli 11 000 vierasta.
Eduskuntatalossa on avoimet ovet perjantaina 13.9. klo 14–19, Valtioneuvoston linnassa ja Säätytalossa lauantaina 14.9. klo 10–15. Merkkivuotta juhlistetaan syyskuun toisella viikolla myös erilaisin tapahtumin.
- Suomen hallitusmuoto 100 vuotta
- 2.9.2019 Valtioneuvosto Suomen satavuotiasta hallitusmuotoa juhlitaan tapahtumin ja avoimin ovin
Käytännön ohjeita Presidentinlinnan tutustumiskierrokselle
Presidentinlinnan ovet ovat yleisölle auki torstaina 12.9., perjantaina 13.9. ja lauantaina 14.9. kello 10–15. Jonoon klo 15 mennessä tulleet vierailijat pääsevät vielä sisään, mutta uusia jonottajia ei tämän jälkeen oteta. Sisäänkäynti kierrokselle on osoitteesta Mariankatu 2 (lasiovet).
Presidentinlinnassa ei ole mahdollisuutta tavaransäilytykseen. Vierailijoiden kannattaa huomioida, että päällysvaatteet on pidettävä mukana kierroksen ajan. Isoja laukkuja tai reppuja ei voi ottaa kierrokselle mukaan. Lastenvaunujen ja rattaiden käyttäminen ei ole mahdollista, mutta ne voi jättää Linnan ulkopuolelle vartioituun tilaan. Pyörätuolilla liikkuvat ohjataan sisälle esteetöntä reittiä. Valokuvaaminen henkilökohtaiseen käyttöön on sallittua, mutta kaupallinen kuvaaminen on kielletty.
Tutustumiskierros alkaa Mariankadun sisäänkäynniltä, ja reitti kulkee mm. Valtiosalin, Ruokasalin, Peilisalin ja Goottilaisen salin läpi. Kierros päättyy Pohjoisesplanadin puoleiselle portille, josta yleisö poistuu linnasta (osoite Pohjoisesplanadi 1).
Kuvia avoimien ovien päivästä
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Avoimet ovet Presidentinlinnassa 12.–14. syyskuuta 2019.
-
Presidentinlinna sijaitsee Helsingissä Pohjoisesplanadin ja Mariankadun kulmassa Kauppatorin laidalla. Linnan taustalla nousee Tuomiokirkko. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentinlinna valmistui alun perin kauppaneuvos Johan Heidenstrauchin kauppiaskartanoksi vuonna 1820. Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäynnin punainen damastikuvioinen matto johdattaa vieraat portaita ylös. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Portaikkoon on palautettu vanhoissa mustavalkokuvissa näkynyt 1800-luvun lopun marmorointimaalaus. Alkuperäiset värisävyt ja fragmentit löytyivät tutkimuksissa kolmannen kerroksen lepotasanteelta. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
-
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia.. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Goottilainen sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Goottilaisen salin katon koristemaalaukset on palautettu 1800-luvun lopun asuun. Salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nykyinen ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Goottilaisen salin katon koristemaalaukset on palautettu 1800-luvun lopun asuun. Salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nykyinen ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Katon kuviossa on kasviornamenttiaiheita ja kolmiulotteisuutta jäljittelevää grisaille-maalausta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentin virallisessa työhuoneessa järjestetään tasavallan presidentin kahdenvälisiä tapaamisia. Siellä presidentti pitää myös vuotuisen uudenvuodenpuheen. Kirjoituspöydän lamppu on ollut käytössä kaikilla presidenteillä. Tilassa on yksi Presidentinlinnan neljästä toimivasta tulisijasta. Huoneen seinillä on keisarillisen kokoelman maalauksia sekä työpöydän takana Albert Edelfeltin vuonna 1900 järjestettyyn Pariisin maailmannäyttelyyn maalaama teos nimeltä Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Peilisalissa järjestetään hallituksenvaihdostilaisuudet ja pienempiä juhlalounaita sekä -päivällisiä. Tila on alun alkaen ollut keisarin valtaistuinsali ja tanssisali, ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Esikuvana on saksalaisen arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnittelema musiikkisali Berliinin Schauspielhausissa. Peilisali on alun perin ollut tyyliltään koruttomampi; sen kultauksia on lisätty itsenäisyyden aikana. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Peilisalin kattokruunu. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Valtiosalissa järjestetään valtiovierailun juhlapäivälliset. Itsenäisyyspäivänä kättely ja tanssi tapahtuvat salissa. Vuonna 1907 valmistuneen salin esikuvana on Pietarissa sijaitsevan Talvipalatsin Pyhän Yrjön sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Ruokasalissa järjestetään virallisia keskusteluja sekä kahvitilaisuuksia. Itsenäisyyspäivänä tilassa on tarjoilupöytiä. Katossa on 1970-luvun peruskorjauksessa uudistetut, grisaille- eli harmaasävytekniikalla toteutetut maalaukset. Alkuperäisen mallin mukaiset, kasviaiheiset maalaukset edustavat empiretyyliä. Seinillä on keisarillisen taidekokoelman maalauksia. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Mariankadun puolen sisäänkäynti. Mariankadun aulasta johtavat portaat Atriumiin. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
-
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia