Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja professori, nobelisti Bengt Holmström keskustelivat Suomen menestystarinasta. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Päätöskeskustelussa tiivistyivät Kultarannassa parin päivän aikana käsitellyt teemat: Suomen, Euroopan ja oikeastaan koko maailman haasteet ja tulevaisuus. Kestääkö Suomen menestystarina myös tulevaisuudessa? Millaisia haasteita maailmanpolitiikka aiheuttaa? Miten käy edustuksellisen demokratian?
Päätöskeskustelussa maanantaina 12. kesäkuuta 2017 aihetta puivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja professori, nobelisti Bengt Holmström. Lisäksi aiemmin päivällä työskennelleiden työryhmien puheenjohtajat Mika Maliranta, Mika Aaltola ja Karina Jutila esittivät keskustelun lomassa työryhmissä nousseita ajatuksia.
Työn murros koettelee Suomen menestystä
Keskustelun aluksi presidentti Niinistö ja Holmström pohtivat suomalaista menestystarinaa ja sen tulevaisuutta. Presidentti Niinistö nosti esiin, että Suomi kuuluu maailman kärkimaihin muun muassa vakauden suhteen. Taloudelliset näkymät asettavat kuitenkin haasteita.
”Työn murros huolestuttaa meitä maallikkoja. Maailman tuotannon kehittyminen, automatisaatio ja robottien tulo ovat asioita, jotka mietityttävät”, presidentti Niinistö totesi.
Holmströmin mielestä tekoäly on väistämätön tulevaisuuden tosiasia. Toisaalta se syrjäyttää työpaikkoja, mutta toisaalta luo myös uusia.
”Ihanne on, että ihminen tekee työtä paremmin tekoälyn avustamana. Tähän on tähdättävä. Näen valoisan tulevaisuuden, mutta ongelma on, miten sinne päästään. Sillanrakennukseen liittyy koulutusta”, Holmström sanoi.
Holmström nosti myös keskeisenä menestystä luovana asiana esiin, että työmarkkinoille saadaan lisää joustavuutta. Hänen mukaansa uudistukset esimerkiksi verotuksessa ovat välttämättömiä.
Trump herättelee Eurooppaa
Keskusteluun menestystarinasta nivoutui Suomen rooli Euroopassa ja koko maailmassa. Presidentti Niinistö nosti esiin maailmanpolitiikan valta-asetelmia: EU ja Kiina, joilla tuntuu olevan toimiva yhteys, ja toisaalta Yhdysvallat ja Venäjä, jotka työntävät toisiaan etäämmälle.
”Silloin maailmaa hallitsisi kaksi ristikkäistä linkitystä, ja se huolestuttaa meitä muita. On ilmiöitä, jotka ovat yhteisiä koko maailmalle, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja muuttoliike, jotka vaativat kykyä vastata”, presidentti Niinistö totesi.
Holmström ei näkisi Yhdysvaltojen presidentti Trumpin ajatuksia ainoastaan negatiivisina. Hänen mielestään Trumpin kritiikki voi toimia herätyksenä Euroopalle.
”Eurooppa ei ole ajatellut asioita. Miksi ylipäänsä olemme yhdessä Euroopassa? En ole kuullut tähän selkeää vastausta. Minun vastaukseni on, että alun perin EU perustettiin maailmantalouden vuoksi, ettei Eurooppa joutuisi väliinputoajaksi”, Holmström pohti.
Edustuksellinen demokratia kriisissä
Demokratian tulevaisuus mietitytti sekä presidentti Niinistöä että professori Holmströmiä. Presidentti Niinistö käytti esimerkkinä Hannibalin valloitusretkeä Roomaan. Sitä kuvattiin koulun historiantunnilla siten, että barbaarit, sivistymättömät ja osaamattomat tulivat ja löivät nenille sivistynyttä, järjestäytynyttä Roomaa.
”Sitä oli minun vaikea ymmärtää. Minusta tämä on sellainen historianoppi, jota nyt länsimaisissa demokratioissakin ja sivistysvaltioissa joudutaan miettimään hivenen. Olemmeko me valmiita vastaamaan johonkin täysin yllättävään ja kovaan, epädemokraattiseen tai diktatuuriseen tapaan toimia?”, presidentti Niinistö kysyi.
Myös Holmströmille suurin huolenaihe sotia lukuun ottamatta on hyökkäys edustuksellista demokratiaa kohtaan. Holmström kiinnitti huomiota kansan poliitikkoja kohtaan tuntemaan epäluuloon. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että nykyään on meriitti, jos joku tulee politiikkaan politiikan ulkopuolelta.
”Edustuksellinen demokratia perustuu siihen, että minä kansalaisena luotan päätöksiä tehtäessä siihen, että päättäjä on nähnyt tietoa, jota minä en ole nähnyt. Tämä on vedenjakaja: syytätkö ihmistä siitä, että hän on huono johtaja? Vai uskotko siihen, että tieto on ollut sellaista, että se selittää tapahtuman? Tämä on luottamusta. Luottamus ei synny läpinäkyvyyttä lisäämällä”, Holmström sanoi.
Keskustelut käytiin viidettä kertaa
Holmströmin lausunto käynnisti vilkkaan yleisökeskustelun avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä politiikassa. Useat yleisöstä olivat sitä mieltä, että politiikkaan tarvitaan monenlaista osaamista ja että kaikkien päätösten ja sopimusten täytyy kestää julkisuus.
”Aikamme alkaa loppua, mutta jäi tästä nyt yksi uusi termi kuitenkin: rehellinen lehmänkauppa”, presidentti Niinistö summasi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Kultaranta-keskusteluja viidettä kertaa. Kultaranta-keskustelut ovat avoimen mielipiteenvaihdon ja keskustelun foorumi. Tämän vuoden teemana oli tulevaisuus, ja aiheeseen paneuduttiin niin turvallisuuden, politiikan kuin taloudenkin näkökulmista.
- 12.6.2017 Päätöskeskustelun tallenne Yle Areenassa
- 12.6.2017 Onko meillä enää yhteistä kieltä? Politiikka ja uusi mediavaikuttaminen Kultarannan aamukeskustelussa
- 11.6.2017 Kultaranta-keskustelujen avauksessa pureuduttiin kiellettyyn hedelmään – Euroopan yhteiseen puolustukseen
- 11.6.2017 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avauspuheenvuoro Kultaranta-keskusteluissa
- Kultaranta-keskustelujen sivut ja linkit tallenteisiin: www.presidentti.fi/kultaranta
- Kultaranta-keskustelujen osallistujat 2017
- Kuvia Flickrissä