Suomen ja Ukrainan presidentit sekä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan pääministerit antoivat Helsingissä 3. toukokuuta 2023 pitämässään kokouksessa seuraavan julkilausuman.
Ukrainan ja viiden Pohjoismaan johtajat toistivat yksiselitteisesti tuomitsevansa Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Ukraina on osoittanut huomattavaa päättäväisyyttä käyttäessään sille kuuluvaa oikeuttaan puolustaa itseään tätä provosoimatonta ja oikeuttamatonta hyökkäystä vastaan. Venäjän on vedettävä välittömästi, kokonaan ja ehdoitta pois kaikki joukkonsa Ukrainan alueelta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.
Pohjoismaat tukevat edelleen vankkumattomasti Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Pohjoismaat jatkavat poliittista, rahoituksellista ja humanitaarista tukeaan sekä puolustusmateriaalitukeaan Ukrainalle niin kauan kuin ne ovat tarpeen – yksittäin, yhdessä Pohjoismaina sekä kansainvälisen yhteistyön kautta Euroopan unionissa, Natossa, Yhdistyneissä kansakunnissa ja muissa kokoonpanoissa.
Pohjoismaat ovat antaneet Ukrainalle vankkaa ja tehokasta puolustustarvikeapua lahjoittaen erilaisia asejärjestelmiä, kuten arvokkaita ilmatorjuntajärjestelmiä, Leopard-taistelupanssarivaunuja, panssaroituja taisteluajoneuvoja sekä tykistöjärjestelmiä ja ammuksia. Pohjoismaiden vuoden 2022 helmikuun jälkeen Ukrainalle myöntämien kansallisten puolustusmateriaalitukipakettien yhteenlaskettu arvo on noin 4,4 miljardia euroa. Tämä puolustusmateriaalituki jatkuu, sillä uusia paketteja valmistellaan jatkuvasti ottaen huomioon Ukrainan kiireellisimmät ja välittömimmät tarpeet puolustusvalmiuksiensa vahvistamiseksi. Yhdysvaltojen johtama Ukraine Defence Contact Group (niin kutsuttu Ramstein-ryhmä) on tärkeä koordinointifoorumi näille kansainvälisille toimille.
Pohjoismaat osallistuvat kansallisten panostensa lisäksi aktiivisesti Euroopan unionin toimiin: Euroopan rauhanrahaston kautta Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen apuun ja EU:n sotilaallisen avustusoperaation kautta ukrainalaisten sotilaiden koulutukseen.
Sotilaallisen avun lisäksi kaikki Pohjoismaat ovat antaneet Ukrainalle siviiliapua, mukaan lukien rahoituksellista apua, humanitaarista apua ja hätäapua. Näiden pohjoismaisten kansallisten toimenpiteiden yhteenlaskettu arvo helmikuusta 2022 lähtien on jo yli 1,5 miljardia euroa, ja se kasvaa edelleen.
Pohjoismaat tukevat Ukrainan aloitetta oikeudenmukaisesta ja kestävästä rauhasta, joka perustuu Ukrainan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen. Ukrainan esittämään rauhanaloitteeseen sisältyy useita tärkeitä tavoitteita, joiden parissa monet Pohjoismaat jo työskentelevät, kuten ydinturvallisuuden varmistaminen ja sodan aiheuttamien vakavien ympäristövaikutusten torjuminen. Pohjoismaat ovat valmiita tekemään yhteistyötä Ukrainan kanssa varmistaakseen mahdollisimman laajan kansainvälisen osallistumisen Ukrainan rauhanaloitteen täytäntöönpanoon ja rauhanhuippukokoukseen.
Ukraina ja Pohjoismaat korostavat vakaata sitoumustaan siihen, että ne, jotka ovat vastuussa sotarikoksista ja muista hirmuteoista Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä, saatetaan vastuuseen. Pohjoismaat suhtautuvat myönteisesti meneillään oleviin kansainvälisiin ponnisteluihin, joilla pyritään yhteistyössä Ukrainan kanssa varmistamaan vastuuvelvollisuus perustamalla asianmukainen mekanismi (jonkinlainen erityistuomioistuin) hyökkäysrikosten syytteeseenpanoa varten. Laaja kansainvälinen tuki on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeää. Siksi Pohjoismaat osallistuvat ydinryhmään, joka käsittelee vastuuvelvollisuuden toteutumista Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäysrikoksesta, ja ne kannustavat muita maita liittymään mukaan ja hankkimaan kansainvälistä tukea tuomioistuimen perustamiselle. Pohjoismaat ovat tyytyväisiä yhteisymmärrykseen siitä, että Haagiin perustetaan Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä uusi kansainvälinen keskus ja odottavat, että se aloittaa toimintansa mahdollisimman pian.
Ukraina ja Pohjoismaat toistavat tukensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän suorittamalle tutkinnalle, joka on askel kohti vastuuvelvollisuutta, ja ovat huomioineet tuomioistuimen antamat pidätysmääräykset.
Ukraina ja Pohjoismaat ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on lisättävä Venäjään kohdistuvaa kollektiivista painostusta pakotteilla, joilla heikennetään Venäjän kykyä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa. On tärkeä tehostaa toimia pakotteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi ja pakotteiden kiertämisen estämiseksi ja torjumiseksi kolmansissa maissa ja kolmansien maiden toimesta.
Ukraina ja Pohjoismaat jatkavat yhteistyötään muiden kanssa sellaisten mekanismien kehittämiseksi, joilla voidaan korvata Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat menetykset, henkilövahingot ja muut vahingot. Mitä tähän tulee, kansainvälinen vahinkorekisteri, joka esitellään Euroopan neuvoston Reykjavikin huippukokouksessa 16.–17. toukokuuta 2023, on tärkeä virstanpylväs. Pyrkimykset löytää sopivia vaihtoehtoja korvausmekanismin rahoittamiseksi jatkuvat, mukaan lukien vakaa oikeusperusta Venäjän jäädytettyjen ja pysäytettyjen varojen käyttämiseksi Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseksi ja vahinkojen korjaamiseksi.
Pohjoismaat ovat yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja kumppaneiden kanssa sitoutuneet osallistumaan Ukrainan elvyttämiseen ja jälleenrakentamiseen sodan jälkeen. Jo nyt on tärkeää luoda perusta kunnianhimoiselle ja pitkäaikaiselle sitoutumiselle, joka luo mahdollisuuksia ja antaa Ukrainan kansalle tilaisuuden jälleenrakentaa maansa. Kaikkien asiaankuuluvien kumppaneiden, myös yksityisten yritysten sekä kansainvälisten ja pohjoismaisten rahoituslaitosten, sitouttaminen, jotta voidaan varmistaa tarvittava rahoitustuki, investoinnit ja tietämys, on olennaisen tärkeää Ukrainan vauraan tulevaisuuden varmistamiseksi.
Ukrainan ja sen kansan tulevaisuus on euroatlanttisessa perheessä. Euroopan unioni on jo tunnustanut Ukrainan lähentymisen Eurooppaan ja myöntänyt Ukrainalle ehdokasvaltion aseman. Pohjoismaiset EU-jäsenvaltiot tukevat voimakkaasti Ukrainaa sen uudistuspyrkimyksissä ja liittymisneuvottelujen aloittamiseksi tarvittavien vaatimusten täyttämisessä mahdollisimman pian ja odottavat komission raporttia ennen vuoden 2023 loppua. Samaan aikaan Pohjoismaat jatkavat lyhyellä aikavälillä työtä ylläpitääkseen Ukrainalle annettavan välittömän siviiliavun jatkuvan korkean tason, myös EU:n eri mekanismien kautta.
Naton puitteissa kaikki Pohjoismaat keskittyvät edelleen Ukrainan välittömään tukemiseen ja edistävät osaltaan Naton Ukrainalle antaman kattavan tukipaketin merkittävää kasvattamista. Ukrainalla on oikeus valita omat turvallisuusjärjestelynsä. Liittolaiset sopivat Bukarestin huippukokouksessa vuonna 2008, että Ukrainasta tulee Naton jäsen. Naton avoimien ovien politiikalla on vahva perusta Washingtonin sopimuksessa. Ukraina teki syyskuussa 2022 virallisen hakemuksen Nato-liittymisestä nopeutetussa menettelyssä. Pohjoismaiset Nato-jäsenet tukevat edelleen Ukrainaa sen tiellä kohti tulevaa jäsenyyttä. Jo ennen jäsenyyttä Ukrainan turvallisuus on liittokunnalle erittäin tärkeää. Ukraina ja pohjoismaiset Nato-maat odottavat näitä kysymyksiä käsiteltävän Vilnassa heinäkuussa 2023 pidettävässä Naton huippukokouksessa. Pohjoismaat jatkavat vahvaa tukeaan Ukrainan puolustuskyvyn vahvistamiseksi.