Moderaattori Seija Rautio, hallituksen puheenjohtaja Esko Aho, kirjailija Sofi Oksanen ja suurlähettiläs Heikki Talvitie. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Venäjä oli teemana Kultaranta-keskustelujen toisen päivän aamuistunnosssa maanantaina 9. kesäkuuta. Onko Venäjä vahva vai heikko – vai molempia? Mihin Venäjä on menossa, millaisiin arvoihin se nojaa? Miten Ukrainan kriisi on vaikuttanut ja onko sanktioilla vaikutusta? Onko Suomella Nato-optio?
Vahva vai heikko Venäjä?
Professori Hiski Haukkalan mukaan meillä on sekä vahva että heikko Venäjä. Venäjä vaikuttaa vahvalta, sillä se katsoo olevansa oikeutettu käyttäytymään suurvallan tavoin. Naton laajentuminen ei Haukkalan mukaan itsestäänselvästi ole Venäjälle sotilaallinen uhka, vaan se kovertaa ontoksi Venäjän valtapiiriä.
Business Team for Russian hallituksen puheenjohtajan Esko Ahon mukaan suomalaista keskustelua Venäjästä leimaa toisaalta halu tehdä nopeasti jotain, toisaalta halu katsoa asioita pitkäjänteisesti. ”Media tekee parhaansa ajaakseen nopeaan päättämiseen. Suhdetta Venäjään ei voi ratkaista uutisotsikoiden tasolla”, Aho sanoi.
Suomen rooli on Ahon mukaan eri kuin Neuvostoliiton aikana. ”Meidän täytyy tässä kontekstissa löytää tapa, jolla hoidamme asiamme Venäjän kanssa riippumatta siitä onko se vahva vai heikko. Koska se on kansallisten etujemme mukaista.”
Kommenttipuheenvuoron pitäneen emeritusprofessori Osmo Apusen mukaan viime vuosikymmenet ovat olleet poikkeuksellista aikaa, sillä Suomella on kaksi vuosikymmentä ollut rinnallamme heikko Venäjä. Olemme uudessa tilanteessa: ”Venäjää on kohdeltu kuin köyhtynyttä kulakkia. Nyt on sovittauduttava siihen, että yksi eurooppalainen suurvalta hakee itselleen sopivaa paikkaa ja se aiheuttaa levottomuutta”.
Ukraina ja ajan henki
Sunnuntai-illan avauspuheenvuorossaan presidentti Niinistö totesi, että ajan henki on muuttunut. ”Täällä Euroopassa Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet vaikuttavat tähän henkeen, tämän aikamme asialistaan, näkymiin ja odotuksiin voimakkaasti. Kaiken lisäksi tuo kriisi on vielä kesken”, presidentti sanoi.
Suurlähettiläs Heikki Talvitien mukaan Venäjä haluaa Krimin valloituksella turvata valtapiirinsä. ”Tämä on lännen ja Venäjän välistä reviiritaistelua”. Myös Hiski Haukkalan mukaan Venäjän toimien tarkoituksena on varmistaa Venäjän intressien jatkuminen ja Venäjän etuvaltapiirin säilyminen aluella.
Venäjä on keskinäisriippuvaisempi, mutta käyttää sitä muita vastaan, tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi. ”Koska moni maa on riippuvainen Venäjästä, niin emme tule tekemään mitään vakavasti sen asian eteen, että Venäjä vieläkin miehittää Krimiä”
Talouspakotteiden tehoon keskustelijat eivät uskoneet, mutta pitivät niitä tärkeältä. ”Tärkeää on, että jotain tehdään, mutta onko sillä vaikutusta?” kirjailija Sofi Oksanen kysyi. Haukkalan mukaan pakotteiden teho on huono, mutta symboliarvo suuri. ”Ne välittävät viestiä, niillä on merkittävä signaaliarvo”.
Kansanedustaja Paula Lehtomäen pakotteisiin ja niistä puhumiseen keskitytään liikaa. ”Sanktiokeskustelusta olisi päästävä siihen, että Ukraina tuetaan jaloilleen.
Tutkija Charly Salonius-Pasternak (vas.), kansanedustaja Paula Lehtomäki ja professori Hiski Haukkala. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Venäjän identiteetti
Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mukaan Venäjä on luomassa kulttuurista identiteettiä, joka on entistä enemmän antieurooppalainen. Venäjä pyrkii modernisoimaan taloutta, mutta ei halua tulla lännen kaltaiseksi. Venäjä on yhä kasvava talous, mutta etsii jatkossa entistä enemmän vastakaikua Kiinan puolelta.
Esko Ahon mukaan lännen pitää korostaa, että kansainvälisistä sopimuksista ja periaatteista kiinni pitäminen on tärkeää. Samalla meidän olisi osattava katsoa Venäjän näkökulmasta. ”Näkökulma on hyvinkin erilainen, kuin se tapa mitä lännessä Ukrainaa katsomme”.
Sofi Oksasen mukaan Venäjä pyrkii antilänsimaiseen ilmapiiriin. Venäjä on Neuvostoliiton laillinen seuraaja. Propagandatoimenpiteet ovat täysin samoja, joita käytettiin Neuvostoliitossa.
Oksanen oli myös huolissaan Venäjän koulujen historian oppikirjojen uudistuksesta. ”Ei enää välitetä historiallisista faktoista vaan ideoista, joiden tehtävä on kohottaa patriotismia.” Oksasen mukaan nyt on palattu jälleen Stalinin toiminnan ymmärtämiseen. ”Se ei ole hyvä uutinen kenellekään, myöskään Venäjän kansalaisille.”
Nato ja turvatakuut
Ministeri Jaakko Iloniemi alusti kysyjiä Nato-osioon naurattamalla aluksi yleisöä. ”Suomalaiset ovat harjoittanee ’slow thinkingiä’ Naton suhteen jo parikymmentä vuotta”, hän sanoi. ”Sotilaalliselta kannalta Suomi on venäläisten silmin Naton liitännäinen. Jaamme natomaiden riskit, mutta meillä ei ole turvallisuustakeita.”
Yleisöpuheenvuoron pitäneen Henrik Laxin mukaan Venäjä on hylännyt Euroopan turvallisuusjärjestelmän. Samalla yksi Suomen turvallisuuspolitiikan kivijalka on murtunut. ”Venäjän ja Naton väliin on syntynyt epävarma vyöhyke.”
Moderaattorina toiminut Seija Autio kysyi keskustelijoilta Naton turvatakuiden merkitystä. Salonius-Pasternakin mukaan on selvää, että kriisin tullen Yhdysvallat puolustaa vain Nato-liittolaisiaan. Lehtomäen mukaan lähtökohta lienee, että viides artikla on voimassa. Talvitien mukaan taas vahvaa läntistä liittolaista ollaan kokeiltu maailmansodissa, ”ei kovin hyvin käynyt”.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb korosti, että Nato ei ole ketään vastaan, vaan jäsenten puolesta. ”Yhteenkään Nato-jäsenmaahan ei ole koskaan hyökätty.”
Tutkija Pekka Sutelan mukaan Naton laajentuminen on merkinnyt Venäjän länteen lähentymisen tien päättymistä.
Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Suomella ei ole Nato-optiota, eikä vip-korttia vaan mahdollisuus hakea jäsenyyttä. ”Turvallisuuspolitiikka ei voi rakentua Nato-optiolle”.
Keskustelujen lopuksi presidentti Niinistö kiitti keskustelusta. ”Se on vastannut aika hyvin meidän kaikkien odotuksiamme”. Presidentti kiinnitti erityisesti huomiota ”kohdennettuihin kriiseihin”, joihin liittyy informaatio- ja kybertaistelua. ”Sen vuoksi tänään puhutaan kyber-ja informaatioasioista. Juuri nämä kysymykset ovat sellaisia, että niissä osattava katsoa pitkälle tulevaisuuteen.”