Paneelikeskustelussa suurlähettiläs Mats Bergquist, kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kansanedustaja ja Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman sekä suurlähettiläs René Nyberg. Keskustelun vetäjänä toimi kansanedustaja Carl Haglund (vas.). Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelujen toisen päivän avasi kansanedustaja Carl Haglundin vetämä paneelikeskustelu Pohjois-Euroopan ja Itämeren turvallisuudesta.
Keskustelun alussa ruotsalainen suurlähettiläs Mats Bergquist totesi, että suurvaltojen kiinnostus Pohjolaa kohtaan on kasvanut. Itämeren alueella vallitsee asymmetria, koska alueella on suuri Venäjä ja joukko pieniä valtioita. Ruotsi on valinnut liittoutumattomuuden, mutta sillä on myös varasuunnitelma: epämuodolliset luottamukselliset suhteet suurvaltoihin. Bergquistin mukaan tällä rationaalisella politiikalla on Ruotsissa pitkät perinteet.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi Itämerellä olevan jännitteitä Ukrainan kriisin seurauksena. Seurauksena on ollut varustelu- ja harjoituskierre ja sotaisaa retoriikkaa. Tuomiojan mukaan ”Suomen ja Ruotsin on pidettävä huoli siitä, että ne voivat pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella, jos sellainen sattuisi syttymään”. Hän totesi sotilaallisen liittoutumisen takaavan sen, ettei tämä olisi mahdollista.
Tuomioja piti hyvin tärkeänä, ettei Suomen aluetta voida käyttää vihamieliseen sotilaalliseen toimintaan mihinkään suuntaan. Hän painottikin omaa uskottavaa puolustusta, vaikka samalla tulisi olla kykyä vastaanottaa apua, jos sellaista tarjottaisiin. Tuomioja piti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä tärkeänä puolustuksen uskottavuudelle. Hän painotti, että maiden tulee konsultoida toisiaan turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ennen itsenäisten päätösten tekemistä.
Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Allan Widmanin mukaan Suomi ja Ruotsi eivät tule muodostamaan puolustusliittoumaa, sillä se olisi täysin riittämätön haasteiden edessä. Strategista syvyyttä yhteistyöllä voidaan kuitenkin saavuttaa. Widmanin mukaan Ruotsin paras turvallisuusvaihtoehto olisi Nato-jäsenyys ja hän toivoi Suomen päätyvän samaan ratkaisuun.
Ratkaisematon geopoliittinen dilemma
Suurlähettiläs René Nybergin mukaan Baltian maiden itsenäistyminen uudelleen kylmän sodan jälkeen kuvaa parhaiten myönteistä kehitystä Suomen lähiympäristössä. Vielä pari vuotta sitten suurin fyysinen uhka Itämerellä oli raakaöljykuljetusten onnettomuusriski. Nyt Ukrainan kriisi on heijastunut myös Itämeren alueelle. Erityisesti sotilaskoneiden lisääntyneet lennot sekä ilmatilan loukkaukset tai suoranaiset simuloidut hyökkäykset sekä välikohtaukset merellä ovat vaikuttaneet ilmapiiriin. Tässä tilanteessa ”Baltian maiden turvallisuuden vahvistaminen riittävin sotilaallisin keinoin on sekä Suomen että Ruotsin etujen mukaista”, Nyberg sanoi.
Kiristynyt tilanne on synnyttänyt myös aiempaa vakavampaa keskustelua Nato-jäsenyydestä sekä Suomessa että Ruotsissa. Nybergin mukaan Nato-jäsenyys olisi luonteeltaan geopoliittinen ja strateginen. Voisiko Suomi liittymällä Natoon ratkaista sen geopoliittisen dilemman, jonka sen vaikeasti ennustettava naapurimaa aiheuttaa? Nybergin mukaan tähän dilemmaan ei ole vastausta, vaan sitä on kyettävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinoin hallitsemaan. ”Mahdollisuus hakea jäsenyyttä säilyy eräänä keinona hallita tätä dilemmaa”, Nyberg sanoi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi keskustelua toteamalla olevan tärkeää osoittaa Venäjälle sen toimineen väärin Ukrainan kriisissä. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä samalla pitää yllä dialogia Venäjän kanssa, ja tämä näkemys jaetaan laajasti niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Presidentti Niinistö esitti myös kysymyksen siitä, eikö ”vahva oma puolustus” ole myös houkutin tilanteessa, jossa liittolaisuuksia joudutaan etsimään.
- 20.6.2016 Kultaranta-keskustelut päättyivät: Suomen ja Ruotsin välillä eroja, mutta vaikea sanoa mitä ne ovat
- 20.6.2016 Kultaranta-keskusteluissa kysyttiin minne EU on menossa
- 19.6.2016 Kultaranta-keskustelut käynnistyivät: Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö vastaa ajan haasteisiin
- Keskustelun tallenne Yle Areenassa
- Kultaranta-keskustelujen verkkosivut
- Kuvia Flickrissä
Kultaranta-keskustelijat valmistautumassa maanantain ensimmäiseen sessioon. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia