Pääministeri Juha Sipilä avasi keskustelun Suomen haasteista. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelujen toisessa istunnossa maanantaina 15. kesäkuuta pohdittiin Suomen haastetta – miten se on voitettavissa?
Ensimmäisenä alustaneen pääministeri Juha Sipilän mukaan Suomi on yksi parhaista maista asua ja meillä on vahvuuksia: tasa-arvo, luonnonvarat, korkea koulutus ja kehittynyt teknologia. Menossa on kuitenkin yksi Suomen taloushistorian huonoimmista ajanjaksoista ja talouskehitys heikompaa kuin Ruotsilla tai Saksalla.
”Kyse on Suomen talouden rakenteellisesta kriisistä, ei väliaikaisesta notkahduksesta tai suhdannekriisistä. Olemme menettäneet ketteryytemme liialliseksi kasvaneella sääntelyllä ja hallinnoinnilla”, pääministeri Sipilä sanoi. ”Kainuussa sanoisimme: Olemme löysäilleet”.
On uusiuduttava, mutta ei pelkästään markkinoiden ehdolla. ”Jos asioista pystytään sopimaan, lopputuloksena on oikeudenmukaisempi yhteiskunta joka lisää kansalaisten luottamusta”, pääministeri Sipilä sanoi.
”Tehtävät päätökset ovat vaikeita, kaikkien on oltava valmiita tinkimään omastaan”, pääministeri Sipilä sanoi. ”Suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen”, pääministeri sanoi.
Miten vienti saadaan kasvuun?
Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen kävi alustuksessaan läpi tilannekuvaa. ”Tuntuu, että tilanteen vakavuutta ei ymmärretä täysin. Suomen talouden faktat ovat erittäin rajuja”, Korhonen sanoi. Vientiteollisuus ja investoinnit ovat romahtaneet, työpaikat vähentyneet sadalla tuhannella.
”Tästä ei yksinkertaisesti selvitä millään muulla kuin saamalla yksityinen sektori ja erityisesti vientisektori kasvuun, ja julkisen sektorin menot ja työpaikat laskuun.” Keskeisenä ongelmana Korhonen näki korkean kokonaiskustannustason ja huonon ostovoiman. ”Tämä johtuu siitä, että meidän verotus on erittäin korkea ja se taas johtuu ylisuuresta ja tehottomasta julkisesta sektorista”.
Miten vienti saadaan kasvuun? Korhonen kysyi. On parannettava vientiteollisuuden edellytyksiä, luotava kannustavampi ja joustavampi ympäristö yrittämiselle sekä saatava yritykset uusiutumaan itse.
Ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka, ja maailman on päästävä kestävän kasvun uralle. ”Kestävään talouteen siirtyminen voi olla talouden seuraava moottori”. Se luo Korhosen mukaan mahdollisuuksia hereillä oleville, vaikka on uhka vanhaan pysähtyville. Puhtaaseen teknologiaan, kiertotalouteen ja digitalisaatioon on panostettava rohkeasti.
Luottamus: kansalaiset mukaan tekemään isoja uudistuksia
Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen erotteli alustuksessaan kolme Suomen taloushaastetta: globaali ympäristön tilan heikkeneminen ja sen tuoma turvallisuusriski, digitalisaation ”kuolemanlaakso” ja se, ettei suomalainen tuotanto käy kaupaksi.
”Suomen myönteiset asiat ovat niin vahvoja, että näin osaavan, kykenevän ja lupaavan kansan moin maailman johtaja voisi haluta johdettavakseen. Siksi tilanne ei Suomessakaan ole ihan mahdoton”, Kaskinen sanoi. Diginatiivit taitavat yhteistyön ja digitalisaatio avaa myös mahdollisuuksia. Suomi saattaa olla hyötyjä, sillä paikan merkitys vähenee.
Kaskinen nosti luottamuksen rakentamisen tärkeimmäksi Suomen tulevaisuudelle. ”Uutta luottamusta voitaisiin rakentaa sillä, että otamme kansalaiset mukaan tekemään isoja uudistuksia”, Kaskinen sanoi. ”On pakko palata sellaiseen Suomeen, jossa ratkaisut tehdään yhdessä, toisiaan kuunnellen, empatiaa osoittaen ja luottamusta rakentaen”.
Koulutus- ja innovaatiojärjestelmän uudistus
Svenska Handelshögskolanin professori Anne Brunilan mukaan haasteisiin vastaaminen edellyttää monien muiden toimien ohella myös koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme uudistamista. Suurin riski on Brunilan mukaan keskitason osaamisen tehtävissä, joissa kilpaillaan automaation ja robotisaation kanssa. Tulevaisuuden työ vaatii uudenlaisia taitoja ja osaamista ja työn muuttuessa on myös pelisääntöjä muutettava.
Julkisen talouden sopeutukset ovat välttämättömiä. ”Nykymaailmassa uuden oppiminen ja uusien taitojen omaksuminen on nähtävä elinikäisenä prosessina”, Brunila sanoi. Yliopistoihin ja korkeakouluihin kohdistetut, leikkaukset voivat huonosti toteutettuina heikentää Suomen edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, hän varoitti.
Koulutusjärjestelmää vaivaa Brunilan mukaan pirstaleisuus ja päällekkäisyys. Vaikuttavuuteen ja laatuun perustuvasta rakenneuudistuksesta on myönteisiä esimerkkejä.
Uusiin mahdollisuuksiin tarttumisesta Brunila käytti rohkaisevina esimerkkeinä pelialaa, cleantechia, terveysteknologiaa ja start-up-yrityksiä. Automaatio ja robotisaatio ei ole välttämättä uhka, vaan mahdollisuuksiin on tartuttava.