Kultaranta-keskustelujen avauspäivän aiheina geopoliittinen tilanne, suurvaltakilpailu sekä Suomen turvallisuus ja kansainvälinen asema

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut alkoivat sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023 Presidentinlinnassa. Tämän vuoden keskustelujen aiheena on ”Kiristyvä kilpailu, jakaantuva maailma – miten toimii Suomi?”.

Avauspuheenvuorossaan presidentti Niinistö nosti esiin Suomen lujittuneen turvallisuustilanteen. ”Päättäväisen työn tuloksena olemme onnistuneet vahvistamaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja kansainvälistä asemaamme tilanteessa, jossa maailma ympärillä on muuttunut turvattomammaksi ja epävakaammaksi. Tämä ei ole ollut vähäinen saavutus”, hän sanoi.

Presidentti Niinistö totesi Suomi liittyneen puolustusliitto Natoon vahvana ja yhtenäisenä. ”Olosuhteet liittymisellemme olivat historiallisen otolliset. Asiasta vallitsi kotimaassa laaja konsensus. Venäjän huomio oli toisaalla. Natossa oli halua ja valmiutta toivottaa meidät nopeasti tervetulleeksi. Ja myös Ruotsi oli nyt valmis liikkumaan meidän kanssamme.”

Presidentin mukaan nopeaa liittymistä edesauttoi se, että puolustuskykyämme oli jo pitkään määrätietoisesti vahvistettu ja Nato-yhteensopivuuttamme rakennettu: ”Olimme rakentaneet valmiuden toimia, kun turvallisuutemme takaaminen sitä vaatisi.”

Globaalin maailmanjärjestyksen tulevaisuus

Puheenvuorossaan presidentti korosti, että Suomen ja läntisen yhteisön tuki Ukrainalle jatkuu vahvana, kun Ukrainan ja Euroopan tulevaisuutta taotaan sodan armottomassa ahjossa.

”Ei vain siksi, että Ukraina on suvereeni valtio, joka on julman ja laittoman hyökkäyssodan kohteena. Vaan myös siksi, että sodan lopputuloksella on suora vaikutus siihen, minkälaiseksi Euroopan tuleva turvallisuusjärjestys muotoutuu ja mikä on meidänkin asemamme maailmassa”, hän sanoi. ”Vain kestävä ja oikeudenmukainen rauha Ukrainassa voi luoda perustan tulevaisuudelle, jossa kansainvälisen oikeuden normeja noudatetaan ja jossa suuret eivät katso oikeudekseen alistaa pieniä.”

Presidentti totesi lännen olevan tottunut olemaan suunnan näyttäjä odottaen, että sen mallia seurataan. Läntisen demokraattisen mallin suosio on kuitenkin laskenut ja vain noin neljännes maailman väestöstä asuu niin sanotuissa länsimaisissa demokratioissa. Esimerkiksi BRICS-ryhmän vetovoima on kasvussa ja 19 maata on osoittanut kiinnostuksensa ryhmään liittymiseen ja näin toteutuessaan se edustaisi yli puolta maailman väestöstä.

Presidentti otti esiin myös Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suhteen, joka hänen mukaansa on suuri ja kauaskantoinen kysymys. ”Sen vakava kärjistyminen, jopa kriisiytyminen, olisi kohtalokasta koko maailmalle. Tässä kokonaiskuvassa meidän on luovittava ja näitä kysymyksiä pohdimme myös täällä Kultaranta-keskusteluissa.”

Hän huomautti, että on puhuttava myös niiden kanssa, jotka näkevät maailman toisin kuin me. ”Emme voi pitää meidän maailmakatsomuksemme jakamista ennakkoehtona keskusteluyhteydelle tai yhteistyölle.”

Keskustelijoina lähes sata henkilöä yhteiskunnan eri aloilta

Presidentin puheenvuoron jälkeen oli keskustelun vuoro. Kutsuvieraina tämän vuoden Kultaranta-keskusteluissa oli noin sata henkilöä yhteiskunnan eri aloilta. Ensimmäisessä kommenttipuheenvuorossa pääministeri Sanna Marin nosti esille huolen ja tarpeen keskustella Suomen teknologisesta kyvykkyydestä ja osaamisesta. Korona-aikana esiin tulleet riippuvuudet herättivät hänen mukaansa kysymyksen siitä, olemmeko riittävän varautuneita teknologian saralla.

Suomen Pankin tutkimusjohtaja Iikka Korhonen esitti tasavallan presidentille kysymyksen, millä keinoin Suomi, EU ja Länsi voisivat saada esimerkiksi ”aidallaistujamaita” ja BRICS-maita katsomaan enemmän samaan suuntaan lännen kanssa. Presidentin mukaan ystäviä saa kohtelemalla toista tasapuolisesti ja pyrkimällä kaikin tavoin ymmärtämään taustatekijät, joista erilainen ajattelu kumpuaa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko nosti kommenttipuheenvuorossaan esille pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisen. Presidentti Niinistö kertoi yhteistyön olevan tiivistä monella saralla ja nosti esimerkiksi vapaamuotoiset tapaamiset Suomen, Ruotsin ja Norjan pää-, puolustus- ja sisäministerien kanssa. Tarkoituksena on presidentin mukaan tiivistää kokonaispohjoismaista yhteistyötä entisestään.

Keskustelut jatkuvat huomenna maanantaina klo 9.45 aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Maanantain toisessa keskustelussa klo 11.30 alkaen käsitellään Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Viimeisessä keskustelussa maanantaina klo 14 alkaen on aiheena teknologiakilpailu ja turvallisuus.

Presidentti Niinistö tapasi mediaa ennen Kultaranta-keskusteluja. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Tilaisuuden juonsi toimittaja Keijo Leppänen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut puheenvuorollaan geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen asemasta sunnuntaina 18. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen Kultaranta-keskusteluissa jatkettiin keskustelua geopoliittisesta tilanteesta, suurvaltakilpailusta ja Suomen turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemasta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelujen vieraita saapumassa Presidentinlinnaan maanantaiaamuna 19. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelujen vieraita saapumassa Presidentinlinnaan maanantaiaamuna 19. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelujen vieraita saapumassa Presidentinlinnaan maanantaiaamuna 19. kesäkuuta 2023. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantaiaamuna 19. kesäkuuta keskustelut jatkuivat aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantaiaamuna 19. kesäkuuta keskustelut jatkuivat aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantaiaamuna 19. kesäkuuta keskustelut jatkuivat aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Keskusteluun osallistuvat ministeri Jaakko Iloniemi, China Office of Finnish Industries -yhtiön vanhempi neuvonantaja Linda Jakobson ja Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso. Keskustelun moderaattori oli toimittaja Jan Andersson. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantaiaamuna 19. kesäkuuta keskustelut jatkuivat aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Keskusteluun osallistuvat ministeri Jaakko Iloniemi, China Office of Finnish Industries -yhtiön vanhempi neuvonantaja Linda Jakobson ja Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso. Keskustelun moderaattori oli toimittaja Jan Andersson. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
China Office of Finnish Industries -yhtiön vanhempi neuvonantaja Linda Jakobson. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantaiaamuna 19. kesäkuuta keskustelut jatkuivat aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Keskusteluun osallistuvat ministeri Jaakko Iloniemi, China Office of Finnish Industries -yhtiön vanhempi neuvonantaja Linda Jakobson ja Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso. Keskustelun moderaattori oli toimittaja Jan Andersson. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Ministeri Jaakko Iloniemi. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantaiaamuna 19. kesäkuuta keskustelut jatkuivat aiheella geopolitiikan uusi aika – jakaantuuko maailma? Keskusteluun osallistuvat ministeri Jaakko Iloniemi, China Office of Finnish Industries -yhtiön vanhempi neuvonantaja Linda Jakobson ja Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso. Keskustelun moderaattori oli toimittaja Jan Andersson. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantain toisessa keskustelussa 19. kesäkuuta käsiteltiin Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantain toisessa keskustelussa 19. kesäkuuta käsiteltiin Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantain toisessa keskustelussa 19. kesäkuuta käsiteltiin Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantain toisessa keskustelussa 19. kesäkuuta käsiteltiin Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantain toisessa keskustelussa käsiteltiin Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Aiheesta keskustelivat ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa, Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen, Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa toimiva kenraaliluutnantti Kim Jäämeri ja Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu. Keskustelun moderoi toimittaja Annika Damström. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa toimiva kenraaliluutnantti Kim Jäämeri. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Maanantain toisessa keskustelussa 19. kesäkuuta käsiteltiin Suomea sotilaallisesti liittoutuneena maana. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Viimeisessä keskustelussa oli aiheena teknologiakilpailu ja turvallisuus. Keskustelijoina olivat (oikealta vasemmalle) WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, suojelupoliisin esikuntapäällikkö Saana Nilsson ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Keskustelua moderoi toimittaja ja podcast-juontaja Isak Rautio. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Keskustelua moderoi toimittaja ja podcast-juontaja Isak Rautio. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Suojelupoliisin esikuntapäällikkö Saana Nilsson. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelut järjestettiin poikkeuksellisesti Presidentinlinnassa Kultarannan peruskorjauksen vuoksi. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelut päättyvät tasavallan presidentin päätössanoihin. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelut päättyivät tasavallan presidentin päätössanoihin. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskustelut päättyvät tasavallan presidentin päätössanoihin. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia