Kultaranta-keskustelujen toinen päivä 17. kesäkuuta avattiin keskustelulla Euroopan turvallisuudesta ja sen tekijöistä. Aihetta tarkasteltiin keskustelussa etenkin Euroopan maiden yhtenäisyyksien ja erojen näkökulmasta.
Keskustelun alussa moderaattori Olli Seuri pyysi panelisteja pohtimaan, mikä on Euroopalle yhteistä. Pääministeri Antti Rinne näki, että Eurooppaa yhdistää pyrkimys rauhan ja vakauden ylläpitämiseen. Samalla hän kuitenkin totesi olevansa huolissaan siitä, että ”oikeusvaltioperiaate, demokratia ja sananvapaus ovat kaikki sellaisia asioita, joista eri puolilla Eurooppaa on vähän koventuneita käsityksiä.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uskoi, että eurooppalaisia yhdistävät asiat huomataan helpoiten silloin, kun ollaan Euroopan ulkopuolella. ”Silloin huomaa, että me jaamme suunnilleen yhteisen näkemyksen yhteiskuntajärjestelmästä, demokratiasta, ihmisten yhdenvertaisuudesta, oikeusvaltiosta.” Halla-aho yhtyi mielipiteeseen siitä, että demokratia ja sananvapaus ovat koetuksella, tosin todeten oman näkökulmansa olevan ehkä toinen kuin pääministeri Rinteellä. ”Demokraattisten vaalien tuloksia eri puolilla Eurooppaa pidetään ongelmana. Ikään kuin demokratia uhkaisi demokratiaa”, hän sanoi.
Painetta ja jakolinjoja
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola hahmotti Euroopan unionin ja valtioiden asemaa kahdensuuntaisessa paineessa. Paineita kohdistuu yhtäältä globaaleista voimista kuten suurvaltapolitiikan paluusta ja digitalisaation mukanaan tuomista riskeistä, esimerkiksi disinformaatiokampanjoista. Toisaalta painetta tulee ihmisten tavallisesta elämästä, kuten työpaikoista. Aaltolan mukaan nämä paineet ovat yleismaailmallisia ja selittävät uusnationalismin nousua monissa maissa: ”Ihmiset oireilevat ja hakevat uusia vastauksia. Kuka näitä vastauksia kykenee tarjoamaan mukavassa paketissa niin, että se on juurevaa, niin se on vielä vähän auki.”
Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhasen mukaan iso jakolinja EU:n sisällä on suhtautumisessa yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan. Toisen ison haasteen EU:n uskottavuudelle Kauhanen sanoi olevan se, millä tavalla ratkaistaan Euroopan sisällä vallitsevat erilaiset käsitykset demokratiasta. Kolmantena kysymyksenä hän nosti esille EU:n roolin digitaalisen maailman säätelyssä, jonka Kauhanen sanoi muodostuvan turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi.