Kultaranta-keskustelut päättyivät: ”Suomen ja Ruotsin välillä eroja, mutta vaikea sanoa mitä ne ovat”

Presidentti Niinistö päätti vuoden 2016 Kultaranta-keskustelut. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti Kultaranta-keskustelut kommentoimalla päivän pääaiheita: Suomen ja Ruotsin yhteistyötä sekä EU:n tulevaisuutta. ”Näyttää siltä, että Suomen ja Ruotsin väliltä löytyy eroja, mutta saman tien joutuu toteamaan, että on aika vaikea sanoa, mitä ne erot ovat”, presidentti tiivisti. ”Sekä Suomessa että Ruotsissa kannanotot huomioivat tilanteen ja jättävät riittävästi tilaa myöskin tulevaisuuden ratkaisuille.”

Yksi ero keskusteluissa löytyi, kun ruotsalaisissa puheenvuoroissa todettiin, ettei Ruotsi kutsuisi Venäjän presidenttiä vierailulle. ”Toivon, että ymmärrätte toisenkin eron, se on suurempi tai ainakin pidempi, yli 1300 kilometriä. Suomella on pidempi raja Venäjän kanssa kuin kaikilla muilla EU-mailla yhteensä ja lähes yhtä pitkä kuin Nato-mailla yhteensä. Tätä tilannetta voi olla vaikea ymmärtää, mutta kuvitelkaa, jos Norja olisi Venäjä”, presidentti Niinistö vastasi.

Euroopan turvallisuutta ja tulevaisuutta koskeneessa keskustelussa nousi presidentti Niinistön mukaan kolme teemaa vahvasti esiin: EMU, maahanmuutto ja kansalliset poliittiset paineet. ”Käviköhän niin, että kaikkien kolmen kohdalla rikottiin omia sääntöjä tai omia arvoja,” presidentti Niinistö kysyi.

Arktisesta huumasta realismiin

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä veti yhteen arktista yhteistyötä pohtineen työryhmän keskustelua toteamalla, että ”arktisesta huumasta on siirrytty arktiseen realismiin.” Enää aluetta ei nähdä vain eräänlaisena eldoradona vaan arkisen yhteistyön alueena esimerkiksi rajavartiolaitoksen työssä. Tähän muutokseen syyt löytyvät geopoliittisista muutoksista ja öljyn ja kaasun hinnan laskusta. Taloudellisia mahdollisuuksia alueella on silti edelleen: ”Suomelle on suuria mahdollisuuksia rakennushankkeissa pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa”, Penttilä sanoi.

Penttilä totesi, että Euroopan unionissa on johtajuutta tarjolla arktisissa kysymyksissä. Tärkeää olisi pystyä markkinoimaan arktisia asioita siten, että ne koskettavat koko unionia ja ottaa myös Norjan ja Islannin näkemykset mukaan. Työryhmässä pohdittiin myös Suomen valmistautumista Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen 2017-2019.

Kotouttaminen haasteena

Toimittaja Paula Salovaara kertoi maahanmuuttajien kotoutumista käsitelleen työryhmän keskustelusta. Salovaara totesi ryhmässä olleen huomattava määrä asiantuntemusta. Kieltä, perhettä ja työllistymistä pidettiin tärkeinä kotoutujan oman asenteen lisäksi. Työryhmässä kotoutumisessa nähtiin kaksi tärkeää tekijää: kuuluminen johonkin ja merkityksellinen olemassaolo. Salovaaran mukaan erityisesti työmarkkinoiden helpottaminen oli noussut työryhmän keskustelussa vahvasti esiin.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoi työryhmässä viranomaisten saamista opeista turvapaikanhakijatilanteen ratkaisemisessa. Hän painotti yhteisen tilannekuvan, tahtotilan ja kaikkien maahanmuuttoasioissa toimivaltaisten viranomaisten keskustelun mahdollistavan alustan merkitystä.

Osmo Soininvaaran mukaan Suomella olisi oppimista esimerkiksi Ruotsilta ja Kanadalta kotouttamisessa. Soininvaara kertoi, että Ruotsissa turvapaikanhakijan kielteisen päätöksen saadessaan voi saada työluvan, jos on onnistunut hankkimaan työpaikan turvapaikkapäätöstä odottaessaan.

”Meidän täytyy ymmärtää, että nopeus on kriittinen tekijä”, EVA:n johtaja Matti Apunen kommentoi kotouttamista. Hänen mukaansa täytyy oppia sietämään positiivista diskriminaatiota, jotta maahanmuuttajat saadaan nopeammin työelämään. Myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen peräänkuulutti uskallusta erilaisiin kokeiluihin. Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen painotti puheenvuorossaan työhön, koulutukseen, harrastustoimintaan pääsyn merkitystä kotoutujalle. Hän kertoi lukiolaisten järjestävän harrastustoimintaa turvapaikanhakijoille.

Yhteistyötä ilman rajoitteita, mutta realistisesti

Henrik Lax tiivisti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä pohtineen työryhmän keskustelua. Hänen mukaansa keskustelussa oli noussut selkeästi halu rakentaa maiden välistä puolustusyhteistyötä ilman rajoitteita. Hän kuitenkin huomautti, että yhteistyö ”pitää nähdä realistisesti”. Laxin mukaan työryhmän keskustelussa Kultaranta-keskusteluja oli pidetty erinomaisena mahdollisuutena rakentaa luottamusta Suomen ja Ruotsin välille ja kasvattaa tuntemusta kumppanin ajatuksista. Lax kuitenkin totesi, että ”odotukset ja toiveet ovat helposti ylimitoitettuja.”

Työryhmässä oli keskusteltu myös Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan koordinoinnista esimerkiksi mahdollisen Nato-päätöksen tai Yhdysvaltain suhteiden osalta.

Puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela totesi puolustusyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä olevan pragmaattista ja tiivistä, mutta kaipaavan tavoitteiden asettelua ja visiota.

Ministeri Jaakko Iloniemi muistutti, että ”turvallisuustakeiden kanssa emme mene kotiin”. Hänen mukaansa ne, jotka sellaisia toivoivat Kultarannasta, joutuivat pettymään.

Kuvia