Mitä voimme koronapandemiasta oppia? Miten saadaan talous kuntoon? Kultaranta-keskusteluihin tuli yli tuhat yleisökysymystä, ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli vastaamassa kysymyksiin Radio Suomessa maanantaina 25. toukokuuta. Aiheet liikkuivat ulkopolitiikasta talouteen ja yhteisöllisyyteen.
Toimittaja Juha Blombergin juontaman ohjelman alussa presidentiltä kysyttiin, miten pandemia on muuttanut henkilökohtaista elämää. ”Varmasti moni yllättää itse itsensä, että löytyy sellaisia ominaisuuksia ja sopeutuu sellaisiin olosuhteisiin, mitä olisi muutama kuukausi sitten pitänyt täysin mahdottomana”, presidentti sanoi. Presidentintoimen hoitoa korona on muuttanut niin, että sähköiset välineet ovat tulleet tapaamisten tilalle, mutta ”samat vanhat aiheet pysyvät” – koronan rinnalla.
Miten talouden pyörät pyörimään?
Talous huoletti kansalaisia sekä henkilökohtaisesti että myös hyvinvointivaltion ja Euroopan unionin tasolla. Presidentti Niinistön mukaan nyt meidän on pidettävä huolta, että taloudellisen turvallisuuden perusrakenne tavallisella ihmisellä säilyy. ”Siis se on tätä hyvinvointivaltion suojaverkkoa, jos niin halutaan sanoa. Ja sitten katsoa, että miten ne talouden pyörät saadaan pyörimään niin, että riittää töitä ja sitä hyvää jaettavaksi.”
Elvytyksestä kysyttäessä presidentti pohti keskuspankkien toimia sekä velan määrää ja kysyi onko se loputon tie. ”Voidaanko aina, kun ongelmia tulee, lisätä rahan määrää ja voidaanko sitä aina lisätä myöskin velkojen määrää?”
Nopeita muutoksia talouteen ei korona synnytä, presidentti arveli. ”Toinen kysymys on sitten se, että syntyykö uutta käyttäytymismallia ja syntyykö uutta talousmallia luonnollista tietä. Kyllä varmaan moni muukin kuin kysyjä pysähtyy nyt ajattelemaan sitä, että onko tämä kaikki tavaran tohina nyt niin välttämätöntä?”
Maailmanjärjestyksen suuntaviivat
Presidentti Niinistö totesi, että YK:n asema on heikentynyt viime vuosikymmeninä, eikä pandemia välttämättä sitä ”yhteisen vihollisen” avulla yhdistä ja vahvista. ”Niin toivottavaa kuin olikin, että tästä joku uusi, rakenne syntyisi, nimenomaan sellainen yhteinen rakenne, niin se voi olla vähän toiveajattelua tässä vaiheessa. Mutta toiveajattelussakin on se hyvä puoli, että pidetään sitä yllä. Jonain päivänä siitä ehkä sittenkin tulee totta.”´
Pandemia ei presidentin mukaan muuta suurvaltapolitiikan suuntaviivoja, mutta saattaa kiihdyttää vauhtia. Kiinan vahvistuessa sen vuoropuhelu Yhdysvaltojen kanssa on tiukentunut, mutta Venäjä joutuu keskittymään yhä pandemian torjumiseen öljyn hinnan laskiessa.
Mitä voimme oppia?
”Huikeasti kehittynyt maailma ei ole vapaa sellaisesta uhista, jotka hyvin tasapuolisesti kohdistuvat joka ainoaan ihmisen. Luulen, että se on aika hyvä oppi meille kaikille”, presidentti vastasi kysymykseen, mitä voimme oppia pandemiasta.
Korona-aika on tuonut hyvääkin: pakottanut pysähtymään hetkeksi miettimään, mikä on tärkeää. Ihmiset ovat auttaneet toinen toisiaan ja epäilyt yhteisöllisyyden vähenemisestä osoittautuivat ennenaikaiseksi. ”Tiukassa paikassa se mitataan ja alkoihan sitä löytyä.”
Uudenmaan liikkumisrajoitukset ja suositus yli 70-vuotiaiden pysymisestä kotona saivat presidentin havaitsemaan yllättävän seikan. ”Ne paljastivat hyvin konkreettisesti sen, että jos piirretään rajoja, niin yhtäkkiä ne alkavat vaikuttaa ohi ja yli itsensä. Sen me siitä opimme, että mitään turhia rajoja ei kannata koskaan lähteä tarkoin määrittelemään. Se määrittää ihmisen hyvin äkkiä aidan tuolle tai tälle puolelle. ”