Dásseválddi presideanta Sauli Niinistö galledii Iis ja Soađegilis duorastaga 5. njukčamánu 2020.
Mátki álggii Iis, gos presideanta Niinistö deaivvai gieldda ovddasteaddjiid ja báikkálaš skuvlalaččaid. Ii gieldda áigeguovdilis áššiid lassin ságastallamis oaččui deattu riikkaidgaskasaš beaggimage ja bálkkašumiid ožžon dálkkádatbargu Iis. Gielda earret eará háhpohallá čitnaneutrálavuođa ja bázahusain beassama jagi 2050 rádjai.
Maŋŋelis gieldda olbmuid Ii ođđa lihkadanguovddážis deaivvadettiin presideanta Niinistö muitalii leat ilus Ii vuogis dahkat dálkkádatdaguid suvdilis eallinvugiin. ”Dálkkádatrievdan, bázahusfuolahus dahje biepmu jávkama dusten ii leat suollemas dieđa. Dat leat áibbas dábálaš eallima jierpmi ávkkástallan”, son gávnnahii.
Birrasa nuppástusa čuovvun dárkilis mihtidemiiguin
Iis presideantta mátki joatkašuvai Soađegillái, gos vuosttasin prográmmas lei galledeapmi Soađegili gomuvuođakámpusis. Professor Eija Tanskanen láidestemiin presideanta Niinistö oahpásmuvai Soađegili geofysihka observatoriija ođđa gomuvuođa dillegovvalatnjii ja gulai observatoriija doaimmain ovdamearkan geoáitagiid ja GPS-heađušteami dáfus.
Gomuvuođakámpusis presideanta Niinistö oahpásmuvai maiddái seammá lanjain doaibman Árktalaš gomuvuođaguovddáža doibmii. Gomuvuođaguovddáža oaivámuš Jyri Hellimo muitalii, ahte guovddážis buvttadit mihtidandieđuid satellihtaid vuođul eanadási vulobealde gitta badjeáibmogearddi rádjai.
Oulu universiteahta vuollásaš Soađegili geofysihka observatoriija ja dálkkádatdieđalágádusa Árktalaš gomuvuođaguovddáš dahket lávga ovttasbarggu ja dutket ovdamearkan gomuvuođadálkealbmonemiid dego guovssahasaid váikkuhusa áibmogeardái.
Lassin presideanta Niinistö deaivvai gieldda ovddasteaddjiid ja ságastalai singuin Soađegili áigeguovdilis áššiin.
Sáhka dearvvašvuođas ja buresbirgejumis
Veaigin prográmmas lei Soađegili ođđa buresbirgejupmeguovddáš Sopukka vihahandoalut, man maŋŋá Sopukka bargit čájehedje presideanta Niinistöi guovddáža doaimmaid ja lanjaid. Sopukkai leat čohkken sihke vuođđodearvvašvuođa- ja sosiálafuolahusa bálvalusat.
Soađegili giella olbmuid deaivvadeamis presideanta Niinistö válddii sáhkan maiddái maŋimuš koronavirusdili. Presideantta mielde Suomas albmoneapmi lea dál marginála, muhto dilli sáhttá maiddái rievdat. ”Fertet duođalaččat váldit vuostá buot rávvagiid ja ráđiid, maid Suoma dearvvašvuođafuolahus juohká”, son gávnnahii buresbirgejupmeguovddáža šiljus.
Duođalaš fáttáid lassin presideanta Niinistö deattuhii maiddái dárbbu smiehttat buriid áššiid ja ođđasiid – leahan Suopma máŋgga buori ášši mihtidan statistihkain álo unnimustá nuppi sajis. ”Daddjo, ahte ovdal lei buot buorebut, muhto doalašgo dat olláge deaivása. Gal vehá orru, ahte dáidet áššit leat boahttevuođas vel buorebut. Mii sáhttit goittotge dahkat vel olu eanet, vai nuorabuin livččii ain čuovggaset boahttevuohta”, presideanta Niinistö dajai.
Dehálaš ášši dálkkádatnuppástusas, sápmelaččaid sajádagas ja vaššiságas Anáris
Bearjadaga 6. njukčamánu presideanta Niinistö galleda jotkkii galledeami Leammái Anárii, gos son deaivvai Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Anára gieldda ovddasteaddjiid. Maŋŋelis mediadilálašvuođas presideanta Niinistö gávnnahii, ahte ságastallamis badjánedje ovdan olu dehálaš áššit dego dálkkádatnuppástus, sápmelaččaid sajádat ja vaššisáhka: “Buot mii laktása dálkkádatnuppástussii smiehtaha olu dáppe, ja dat lea oalát áddehahtti. Eandalii Sámedikkis lea sávaldat beassat váikkuhit dálkkádatpanelaid bokte.”
Lassin lei ságastallan vaššiságas, maid unnitlohkojoavkkut gártet ain dávjjibut vásihit. “Ovdan ledje vaššiságat, mat čuhcet maiddái sápmelaččaide. Dat han lea álbmotdávda otná beaivve. Máŋgasat dáidet leat eanemus duhtameahttumat alcceseaset, ja figget dasto burgit daid midjiide earáide”, presideanta Niinistö dajai.
Ságastallama maŋŋá Paltto dálu isit, badjealmmái Heikki Paltto bearrašiinnis čájehii boazodoalloealáhusa Leammi álbmotmeahci čáppa eanadagain. Galledeami loahpahii Paltto soga badjel 150 jagi boares luohti Nils-Heikki Paltto loaiddastemiin.
