Kuluneella viikolla on ilmestynyt kaksi kirjaa tasavallan presidentin elämästä ja toiminnasta. On aivan ymmärrettävää, että kirjoissa ja niiden pohjalta julkisuudessa halutaan arvioida toimintaani. Kummankaan kirjan tekoon en ole osallistunut enkä niihin myötävaikuttanut. Näin ollen on selvää, että niissä esiintyy suurempia tai pienempiä asiavirheitä ja erheellisiä tulkintoja. Niitä kaikkia on mahdotonta ja tarpeetontakin lähteä julkisesti kommentoimaan.
Katson kuitenkin aiheelliseksi oikaista Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta julkisuuteen laajasti levinnyttä kahta väitettä.
Ensimmäinen liittyy tapaamiseeni työmarkkinaosapuolten kanssa. Syksyllä 2015 levisi tunnelma, jossa alettiin huolestuttavasti jo puhua seuraavan kevään lakoista. Sain yhteydenoton molemmilta osapuolilta. He toivoivat yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämistä. Puhuin asiasta pääministerin kanssa ja hänen myönteisen kantansa myötä kutsuin osapuolet Mäntyniemeen. Päällimmäinen huoleni oli riitainen tunnelma, ei niinkään itse kilpailukykysopimus. Halusin korostaa varsin heikkoa taloustilannettamme, ja kaikki olivat siitä samaa mieltä.
Tilaisuuden on nyt sanottu olleen salainen. Salaamista siinä ei kuitenkaan ollut ja toin tilaisuudessa kertomani viestin julki muutamaa viikkoa myöhemmin. Uudenvuodenpuheessani suuntasin sanani suoraan työmarkkinaosapuolille: ”On hyvä, että työmarkkinoiden keskusteluyhteys on edelleen auki. Kannustan teitä löytämään sovintoa. Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.” Otin puheessa myös suoraan kantaa käynnissä olleeseen talouskeskusteluun: ”Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti, siis työpaikkojen turvaamiseen.” Puheeni ei tuolloin herättänyt ainuttakaan moitetta sisäpolitiikkaan puuttumisesta.
Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta on lisäksi väitetty, että olisin painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen.
Asia on puitu perusteellisesti jo tuoreeltaan vuonna 2015, jolloin hallitusta moitittiin samasta kuin minua nyt. Elokuussa 2015 silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn vastasi Vasemmistoliiton kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen seuraavasti: ”Hallitus ei ole painostanut Fortum Oyj:tä lähtemään mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Valtioneuvoston jäsenet ja Fortum Oyj:n johto ovat käyneet tästä ajankohtaisesta hankkeesta informoivaa keskustelua.”
Lokakuussa 2015 pääministeri Juha Sipilä vastasi Vihreiden kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen samasta aiheesta näin: ”Kysymykseen siitä, onko Fortumin kanssa käyty omistajaohjauksellisia neuvotteluja, ja onko Fortumin osallisuus Fennovoima Oy:ssä liiketaloudellisesti kannattavaa, omistajia hyödyttävää ja Fortumin strategian mukaista, totean, että niin Fortumin kuin muidenkin yhtiöiden liiketoimintastrategiasta vastaa yhtiön hallitus. Suomen hallitus ei ole käynyt Fortum Oyj:n kanssa omistusohjauksellisia neuvotteluja.”
Väitetyn painostuksen tasavallan presidentin taholta ovat tällä viikolla kiistäneet sekä pääministeri Juha Sipilä että Fortum, joka on ilmoittanut tehneensä Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdistaan laajan harkinnan perusteella ja yhtiön edun mukaisesti. Näistä lausunnoista huolimatta väite painostuksestani on esiintynyt julkisuudessa vielä tänäänkin. Sanottakoon selvästi: en ole painostanut mitään tahoa tai henkilöä Fortumin Fennovoima-päätökseen liittyen.
Sauli Niinistö
- 14.5.2018 Presidentin kynästä: Pallo hallussa?
- 6.5.2017 Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä
- 4.5.2017: Presidentin kynästä: Arktinen dilemma – taloutta vai ympäristöä?
- 18.9.2016 Presidentin kynästä: Nato ja Venäjä samaan pöytään?
- 18.8.2016 Presidentin kynästä: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään huolellisesti