Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on takanaan pitkä traditio. Autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä järjestettiin valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin.
Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on takanaan pitkä traditio. Autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä järjestettiin valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin.
Itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919–1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat.
6.12.1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Presidentinlinnassa. Tilaisuus alkoi klo 21.00, vieraita oli toista tuhatta ja ohjelmassa oli mm. yksinlaulua, soittoa ja tanssia.
Illanviettojen perinne alkaa
Vuosina 1923-1924 palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Seuraavan itsenäisyyspäivän aattona, 5.12.1925 presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon n. 1600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa, taiteen edustajia jne. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti. Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, tosin alkuun epäsäännöllisemmin. Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939-1945.
Poikkeustapauksia
Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain viittä poikkeustapausta lukuun ottamatta. Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui rouva Sylvi Kekkosen kuoleman (2.12.1974) johdosta.
Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen. Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ja vastaanoton Tampere-talossa Presidentinlinnan ollessa peruskorjauksessa.
Nykyiset juhlavastaanotot
Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut noin 1600:sta 2000:een.
Kuvia
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |