Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Vuoden 2014 itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlitaan peruskorjatussa Presidentinlinnassa. Kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen aikana Presidentinlinna on kunnostettu rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen.
”Presidentinlinnan peruskorjaus on ollut monimutkainen kokonaisuus. Osana peruskorjausta tehtiin konservointia, restaurointia ja uudisrakentamista”, linnanvouti Anne Puonti kertoo. ”Peruskorjauksen lähtökohtana oli perustusten heikko kunto ja talotekniikan korjaustarve. Tavoitteena oli vaalia 1800-luvun rakennuksen henkeä peruskorjauksessa, vaikka tekniikka päivitetään. Tässä onnistuttiin mielestäni hyvin.”
Linnan huonokuntoisia perustuksia vahvistettiin suihkupaalutuksella. Peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin ja uusittiin taloteknisiä järjestelmiä, parannettiin kulkuyhteyksiä, esteettömyyttä ja rakennuksen turvallisuutta sekä konservoitiin ja kunnostettiin rakenteita ja pintoja. Edellinen peruskorjaus rakennukselle oli tehty 1970-luvun alussa.
Yhteistyö museoviraston kanssa alkoi jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Tiivis yhteistyö suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, museoviraston, rakennusvalvonnan ja kanslian välillä sujui hyvin ja mahdollisti valmistumisen aikataulussa itsenäisyyspäiväksi.
Peruskorjaushankkeeseen on osallistunut eri vaiheissa kaikkiaan noin 400 yritystä. ”Taloudelliset loppuselvitykset vielä kesken ja viimeisiä hankintoja tehdään vielä vuodenvaihteen jälkeen, mutta näyttää siltä, että 45 miljoonan kustannusarvio ei tule ylittymään”, linnanvouti Puonti kertoo. Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy.
Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presidentin työ- ja edustustilat sekä tasavallan presidentin kanslian toimitilat. Rakennus on valmistunut vuonna 1820 alun perin kauppiastaloksi. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi mm. arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta vuosina 1840-45. Nykyisessä käytössään Presidentinlinna on ollut vuodesta 1921.
Mikä on muuttunut?
Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäyntiä kohennettiin arvokkaammaksi ja juhlavammaksi. Myös Mariankadun puolen sisäänkäyntiä uudistettiin. [Klikkaa kuvia]
 |
 |
 |
 |
Suurten juhlasalien Valtiosalin ja Peilisalin muutokset ovat lähes huomaamattomia.
 |
 |
Goottilaisen salin katon koristemaalaukset palautettiin 1800-luvun lopun asuun.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Presidentinlinnan toisen kerroksen pienten salien värimaailmaan haettiin mallia empireajan väreistä ja Linnassa tehdyistä väritutkimuksista tähän päivään tuotuna. Väritutkimukset aloitettiin jo ennen peruskorjausta.
Rakennuspinnoista voitiin erottaa itsenäisyyden ajan Presidentinlinnan ja keisarillisen ajan lisäksi myös muutamia Heidenstrauchin talon vaiheita 1800-luvun alkupuolelta. Lisää väritutkimuksesta Rakennusperinnön sivuilta.
 |
 |
Valtiosalin tuolin tarina
Peruskorjauksen myötä oli hyvä hetki myös Presidentinlinnan kalusteiden kunnostukseen. Osa kalusteista oli huonossa kunnossa. Kalustekunnostusohjelman perusteella lähetettiin noin 400 huonekalua kunnostukseen. Kunnostus kilpailutettiin ja pieni osa konservoitiin yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa.
Arkkitehti Jac. Ahrenberg (1847–1914) suunnitteli Atriumin ja valtaistuinsalin (nyk. Valtiosali) laajennukset, jotka toteutettiin vuosina 1904-1907. Samalla Ahrenberg suunnitteli valtaistuinsaliin kustavilaistyyliset gondoli-tuolit. [Klikkaa kuvia]
 |
 |
 |
 |