Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui 30. maaliskuuta 2017 Venäjän Arkangelissa arktiseen konferenssiin ja paneelikeskusteluun yhdessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Islannin presidentin Gudni Jóhannessonin kanssa. Otsikolla ”Ihmiset ja arktinen” käydyssä keskustelussa presidentti kiinnitti huomion ilmastonmuutoksen kasvavaan uhkaan.
”Ilmastonmuutoksen selättäminen on elintärkeää, jos haluamme arktisen alueen säilyvän sellaisena kuin se on nyt. Asialla on maailmanlaajuinen merkitys: jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman.”
Presidentti Niinistö muistutti, että vaikka vaikutukset näkyvät nyt arktisella, niin loppujen lopuksi ne koskevat planeettamme jokaista asukasta. ”Seuraukset tulevat olemaan maailmanlaajuisesti valtavia. Kun jääpeite sulaa, merenpinta nousee. Kun jääpeite sulaa, auringon säteily ei enää heijastu takaisin, vaan sen sijaan se lämmittää vesiä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.”
Presidentti nosti erikseen esille mustan hiilen ja sen yhden suuren lähteen eli soihdutuksen. Soihdutus aiheuttaa neljänneksen arktisen alueen ilmaston lämpenemisestä. Niinistön mukaan käytäntö on kuin rahan polttamista: ”Soihdutuksessa poltetaan ylijäämäkaasua. Tavalliselle kadun tallaajalle tätä on lähes mahdoton ymmärtää. Vuonna 2015 soihdutettiin lähes 40 kertaa niin paljon kaasua kuin mitä Suomi vuodessa käyttää.”
Suomi esittää Arktisen neuvoston huippukokousta
Presidentti Niinistö muistutti, etteivät ilmastonmuutoksen vaikutukset rajoitu ympäristöön, vaan se on mitä suurimmassa määrin turvallisuusuhka. ”Sen kerrannaisvaikutukset pahentavat konfliktien taustasyitä: nälänhätää, vesipulaa, tulvia ja väestön pakkomuuttoa.”
Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi on iso askel oikeaan suuntaan, mutta lisäaskeleita tarvitaan. ”Tärkein, eli sopimuksen toimeenpano on vielä edessämme. Toiseksi meidän on tehostettava rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistyötä on tehtävä maailmanlaajuisesti, jotta se olisi tehokasta”, presidentti Niinistö sanoi.
Arktis on lisäksi säilytettävä yhteistyön alueena, presidentti Niinistö sanoi. Sen varmistamiseksi on jo olemassa olevia mekanismeja, kuten Arktista neuvostoa, hyödynnettävä täydellä teholla. Suomi aloittaa neuvoston puheenjohtajana toukokuussa. ”Uskomme myös, että arktisessa yhteistyössä on aika siirtyä uudelle tasolle. Suomi ehdottaa arktisen huippukokouksen järjestämistä. Se mahdollistaisi, että arktinen alue todellakin säilyy vuoropuhelun alueena. Olemme yhdessä vastuussa tämän perinteen jatkumisesta pohjoisilla alueilla”, presidentti Niinistö sanoi.
Presidentti on puhunut ainoastaan Arktisen neuvoston huippukokouksesta. Huippukokouksen toteutuminen riippuu siitä, onko siihen yleistä valmiutta ja voidaanko sen järjestämisellä saavuttaa konkreettisia tuloksia.
Presidentti Niinistöllä oli arktisen foorumin yhteydessä myös kahdenväliset tapaamiset presidentti Putinin ja Norjan ulkoministeri Børge Brenden kanssa. Lisäksi presidentti Putin isännöi yhteislounaan presidentti Niinistölle ja Islannin presidentti Jóhannessonille.
- Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avaussanat ”The Arctic: Territory of Dialogue” -foorumissa Arkangelissa
- Arktisen foorumin verkkosivut
- Kuvia Flickrissä
Video: Presidentti Niinistön tiedotustilaisuus arktisesta konferenssista 31.3.2017
Presidentti Niinistö ja presidentti Putin kahdenvälisessä tapaamisessa Arkangelissa. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia
’Ilmastonmuutoksen selättäminen on elintärkeää, jos haluamme arktisen alueen säilyvän sellaisena kuin se on nyt. Asialla on maailmanlaajuinen merkitys: Jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman”, presidentti Niinistö sanoi. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia
Kahdenvälisessä tapaamisessa Norjan ulkoministeri Børge Brenden kanssa, Norjan ulkoministeri Børge Brenden kanssa. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia