Presidentti Niinistö avasi Kultaranta-keskustelut: Kansainvälinen järjestelmä murroksen keskellä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi kolmannet Kultaranta-keskustelut sunnuntaina 14. kesäkuuta. ”Kansainvälinen järjestelmä on kertakaikkisen rajun murroksen keskellä. Entisiä oletuksia siitä, miten kylmän sodan jälkeinen maailma muuttuisi, joudutaan kaikkialla tarkistamaan, ehkä eniten täällä Euroopassa”, presidentti sanoi avauspuheenvuorossaan.

”Eurooppaa ei ympäröikään vakauden, vaan konfliktien ja epävarmuuden kaari. Olemme vieneet läntisiä arvojamme ulos ja varmasti jatkamme ponnistuksia, mutta kysyntä on tyrehtymään päin, ja joudumme jo puolustamaan niitä kotipihallakin.”

”Keskinäisriippuvuuden piti lopettaa konfliktit, mutta niin ei käynyt. Kansainvälisen oikeuden järjestelmän piti vahvistua, mutta nyt sitä avoimesti haastetaan. Rajojen piti madaltua ja sitten miltei hävitä, mutta kuinka moni sitä enää oikeastaan haluaa?”

Presidentin mukaan myös sanasto on muuttumassa: ”Kaupan ja keskinäisriippuvuuden sijaan puhutaan suvereeniudesta ja etupiireistä, jopa imperiumista. Lasketaan niin panssari- kuin lastenvaunuja, asevoimia ja demografiaa. Takaisin ovat tulleet maantiede, historia ja kulttuuri, sellaisina kuin ne itse halutaan kansallisesti korostaa.”

Tästä maailman uudesta epäjärjestyksestä keskustellaan Kultarannassa maanantaiaamuna kolmen kansainvälisen puhujavieraan Wolfgang Ischingerin, Aleksei Kudrinin ja Strobe Talbottin johdolla.

Presidentti Niinistö kannusti kaikkia Kultaranta-keskustelijoita ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ”fundeeraukseen”. ”Ettei ole valmiita puoluehallitusten tai oman ideologian antamiaa vastauksia, joita ylväästi toistellaan tai omasta poterosta puolustellaan. Haetaan uusia kysymyksiä ja vastauksia tai niiden aihioita eri kulmista. Puhutaan suoraan ja haastaenkin, mutta perustellen ja kuunnellen. Tämä on henki, jota haen”, presidentti sanoi.

Onko maallamme kanttia uudistua?

Kansainvälisen järjestelmän lisäksi presidentti Niinistö tarttui puheessaan Suomen haasteisiin ja uusiutumiskykyyn, joita käsittelee Kultaranta-keskustelujen toinen istunto. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa kysyttiin: ”Onko maallamme malttia vaurastua?”. Nyt kysymys kuuluu presidentin mukaan: ”Onko maallamme kanttia uudistua?”

”Lunta on tullut tupaan jo vuosien ajan, aina finanssikriisistä lähtien. Ja aika on kulunut odotellessa, milloin ne entiset hyvät kasvun vuodet palaavat ja korjaavat jäljet. Havahtuminen ja herätys on kuitenkin nyt alkanut, niin uskon ja toivon.”

Presidentti muistutti, että talouden kehitys ja yhteiskunnan eheys ovat myös ulkoisen asemamme kivijalkoja. ”Sisäisesti heikko Suomi olisi sitä myös ulkoisesti. Ja kääntäen: mitä vahvempi sisäisesti, sitä vahvempi ulkoisesti.”

Venäjä, tiedustelu ja demokratia

Venäjän kehitys on yksi Kultaranta-keskustelujen teemoja, ja presidentti Niinistö otti avauspuheenvuorossaan esille myös tulevan tapaamisensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Moskovassa. ”Pidän suoraa vuoropuhelua luonnollisena ja erityisen välttämättönä nyt, kun tilanne on, mikä on. Itselleni asetettu tehtävä on ennen muuta pohtia, miten kriisistä – sekä Ukrainan että Venäjän ja lännen välisestä – voitaisiin suunnistaa vakaammalle tielle. Kaikki evästys on ollut ja on, myös täältä, hyvään tarpeeseen.”

Toinen Kultaranta-keskustelujen työryhmistä käsittelee tiedustelua ja terrorismia. Tämä on presidentin mukaan aihe, josta Suomessa ei juurikaan ole puhuttu. ”Tiedustelun merkitys on kasvanut kansainvälisen jännitteen, mutta myös teknologisen kehityksen myötä. On mahdotonta liioitella tietoverkkojen ja digitaalisten järjestelmien merkitystä nyky-yhteiskunnalle. Tietoliikenne- ja verkkotiedustelu on tullut jäädäkseen. Ellei siihen ole kykyä, ei ole kykyä myöskään suojautua”, presidentti sanoi.

”Kun tiedustelusta puhutaan, keskusteluun väistämättä liittyvt tärkeät kysymykset yksilön ja yksityisyyden suojasta. Vaarana pidetään, että vahvempi tiedustelukyky loukkaa näitä perusoikeuksia. Samalla on kuitenkin pohdittava, eikö oikeus turvalliseen elämään ole aivan perustavaa laatua, suorastaan ilmiselvää, vaikkei sitä ole perustuslakiin edes kirjattu? Ja vastaavasti, kuinka pitkälle valtion velvollisuus taata tuota turvaa ulottuu? On siis pohdittava oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta ja tasapainoa.”

Kolmas työryhmä pohtii maanantaina länsimaita ja demokratian tilaa. Presidentin mukaan läntisen mallin ja arvojen voittokulku ei ole tänään mikään itsestäänselvyys. Kansainväliset arviot viittaavat pikemminkin päinvastaiseen ja tämä näkyy valitettavan hyvin esimerkiksi Pohjois-Afrikassa.

”Samaan aikaan omat läntiset järjestelmämme ovat monin paikoin juuttuneet vaikeaan päätöksenteon kitkaan. Kyky tehdä päätöksiä hankaloituu ja joudutaan vaikeisiin sisäisiin jännitteisiin. Onkin paikallaan pohtia demokratian tilaa eri näkökulmista ja myös itsekriittisesti, ei itseriittoisesti”, presidentti sanoi.

Maanantai-aamupäivän keskustelut näytetään suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä klo 9.30-11 ja 11.30-13. Aamupäivän keskusteluja sekä maanantain päätösistuntoa klo 16.30 voi seurata verkossa Yle Areenan kautta.

Keskusteluun voi osallistua Twitterissä hashtagilla #Kultaranta.

Kuvia