Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on ollut kansainvälisessä politiikassa tapahtuneen muutoksen uhri, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi avatessaan Kultaranta-keskustelut sunnuntaina 17. kesäkuuta 2018.”Vaikutamme olevan luisumassa maailmaan, jossa yksittäiset johtajat voimallaan jyräävät pysyvien instituutioiden yli, jossa yhden valta puhuu äänekkäämmin kuin monenkeskiset sopimukset ja yhteiset normit ja arvot.”
Presidentti Niinistö avasi vuoden 2018 Kultaranta-keskustelut. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on ollut kansainvälisessä politiikassa tapahtuneen muutoksen uhri, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi avatessaan Kultaranta-keskustelut sunnuntaina 17. kesäkuuta 2018.”Vaikutamme olevan luisumassa maailmaan, jossa yksittäiset johtajat voimallaan jyräävät pysyvien instituutioiden yli, jossa yhden valta puhuu äänekkäämmin kuin monenkeskiset sopimukset ja yhteiset normit ja arvot.”
”Viisi vuotta on hyvin pitkä aika kansainvälisissä politiikassa”, presidentti sanoi. Kultarannassa on keskusteltu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vuodesta 2013 lähtien ja sinä aikana on tapahtunut varsin dramaattisia asioita.
Presidentti Niinistö totesi, että nykytilanne on vakava ja on pysähdyttävä miettimään. ”Kaunistelematta sanoen järjestyksen puute tarkoittaa epäjärjestystä, jopa kaaosta. Sääntöjen puute tarkoittaa ei sääntöjä lainkaan. Tai jonkun muun sääntöjä, sääntöjä jotka on saneltu ilman suostumustamme.”
Hajaannus ja yhtenäisyys
Presidentti Niinistö käytti esimerkkinä, miten Kanadassa pidetty G7-kokous näytti ulospäin ristiriitaiselta, mutta Kiinassa pidetystä Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksesta huokui yhtenäisyys. ”Jos länsi näyttäytyy heikkona ja epäyhtenäisenä, meidän on paljon vaikeampi puolustaa luomaamme järjestystä ja sen edustamia arvoja. Eilispäivän sääntöjen laatijoista voi tulla huomisen sääntöjen vastaanottajia.”
Presidentti Niinistön mukaan Suomen kaltaisten maiden on syytä huolestua kansainvälisen järjestyksen murenemisesta, sillä turvallisuutemme ja hyvinvointimme peruspilareita on luotettava monenkeskinen järjestelmä.
Huolestuminen ei kuitenkaan riitä. ”Tarvitaan tekoja suunnan kääntämiseksi. Siksi olemme täällä.”
Haastetaan, mutta kuunnellaan
Avaussanoissaan presidentti kävi läpi paneelikeskustelujen teemoja – kansainvälistä sääntöperustaista järjestystä, Euroopan unionin tilannetta sekä talouden ja hyvinvoinnin suhdetta. Hän kysyi, pystyvätkö toisen maailmansodan jälkeen luodut kansainväliset järjestöt, YK etunenässä, yhä vaikuttamaan maailmaan vai olemmeko uuden aikakauden kynnyksellä. EU on aina ollut monenkeskisyyden puolestapuhuja, mutta kuunteleeko kukaan? Ovatko talous ja kestävä kehitys yhteensovitettavissa?
Presidentti Niinistön mukaan todellinen voima tulee kuitenkin kaikista osallistujista. ”Tämän on tarkoitus olla aito keskustelu, jossa jokaisella osallistujalla on tasavertainen ääni. ”, presidentti kannusti. ”Rohkaisen teitä kaikkia käyttämään sitä. Haastetaan toinen toisiamme, mutta kuunnellaan myös toinen toisiamme.”
Presidentti Ahtisaaren päätössanat
Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Ensimmäisen keskustelupäivän päätti presidentti Ahtisaaren puheenvuoro. Hän totesi uskovansa yhä Yhdistyneisiin kansakuntiin, vaikka konfliktien aiheuttama väkivalta, suru ja kärsimys saa pohtimaan, miten YK on onnistunut tehtävässään ja kuinka se saadaan toimimaan tehokkaammin.
”YK ei ole tyhjiössä vaan heijastaa ympäröivää maailmaa. Sen tehokkuus riippuu viidestä turvaneuvoston pysyvästä jäsenestä, tärkeimpinä Yhdysvallat ja Venäjä”, presidentti Ahtisaari sanoi.
Presidentti Ahtisaaren mukaan ongelmana on se, etteivät YK:n arvoja määrittelemässä olleet maat ole sitoutuneet niihin arvoihin. Hän korosti myös YK:n arvojen yleismaailmallisuutta: ”Haluan tehdä selväksi, että ne arvot eivät ole vain läntisiä. Ne ovat globaaleja arvoja. Kun demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen viitataan läntisinä arvoina, tehdään maailmalle karhunpalvelus.”
Voima ja vahvuus vai jaettu järjestys? kysyttiin avauskeskustelussa
Kultaranta-keskustelujen sunnuntain avauskeskustelussa pohdittiin voiman ja vahvuuden kasvanutta merkitystä kansainvälisessä politiikassa. Keskustelijoita mietitytti sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen aseman heikkeneminen. Keskiöön nousi kysymys siitä, miten kansalaiset ja valtioiden johtajat saadaan vakuuttuneiksi sääntöperustaisen järjestelmän hyödyistä.
Kultaranta-keskustelut jatkuvat maanantaina, jolloin vieraana on YK:n pääsihteeri António Guterres. Paneelikeskusteluissa aiheita ovat Euroopan unionin tulevaisuus sekä talouden ja ympäristön hyvinvoinnin yhteensovittaminen.
- 17.6.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avaussanat Kultaranta-keskusteluissa
- 17.6.2018 Presidentti Martti Ahtisaaren puheenvuoro Kultaranta-keskusteluissa (englanniksi)
- 17.6.2018 Voima ja vahvuus vai jaettu järjestys? kysyttiin avauskeskustelussa
- Kultaranta-keskustelujen sivut
- Kuvia Flickrissä
Kuvia Flickrissä
