Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi toiset Kultaranta-keskustelut Naantalissa sunnuntaina 8. kesäkuuta. Avauspuheenvuorossaan presidentti Niinistö korosti, että Suomi tekee itse arviot ja päätökset omasta turvallisuuspoliittista asemastaan.
Keskustelussa tulisi huomioida laajempi näkökulma: millainen on oikeastaan uhkakuvamme? ”Onko se laajempi eurooppalainen kriisi vai voiko se olla suppeampikin, kuten esimerkiksi Ukrainassa näyttäisi olevan?”, presidentti Niinistö pohdiskeli.
”On harkittava, mikä on kokonaisuutena ja laajasti ajatellen paras tapa huolehtia turvallisuudesta ja kansainvälisestä asemastamme. Nato on yksi mahdollisuus ja keino, jossa on myös seuraamukset ja velvoitteet. Pitää arvioida, mikä malli tai mallien yhdistelmä on meille toimivin ja aikaan istuva. Suomi ja vain Suomi arvioi etunsa ja tekee päätöksensä.”
Ajan henki muuttunut
Presidentti Niinistö pohti puheenvuorossaan myös ajan hengen muuttumista. Kylmän sodan päättymisen jälkeen ajan henki oli lauhkea ja monet maat purkivat sotilaallista puolustuskykyään. ”Me emme menneet näin pitkälle, vaikka monet menivät ja ajanhenki tätä olisi tukenutkin. Jokin meissä pani vastaan. ”
Presidentin mukaan ajan henki on nyt muuttunut. ”Täällä Euroopassa Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet vaikuttavat tähän henkeen, tämän aikamme asialistaan, näkymiin ja odotuksiin voimakkaasti. Kaiken lisäksi tuo kriisi on vielä kesken”, presidentti muistutti. ”On siis nytkin avoimesti katsottava muutosta ajassa ja tarpeellisessa mitassa elettävä sen mukaan, mutta samalla huolellisesti tarkattava myös sitä, mikä ei ehkä niin kovin paljon ole sittenkään muuttumassa.”
Venäjän ja lännen suhteisssa on presidentti Niinistön mukaan nyt vaikea paikka. ”Tällä suhdekriisillä on taustansa ja syynsä, vaikka sen kärjistymistä ei aivan tällä tavoin osattu odottaakaan. Ei kenelläkään uskoakseni ole pitävää kuvaa siitä, millaisiin olosuhteisiin tämä kriisivaihe johtaa. Epävarmuustekijöitä on paljon. Kaikki mahdollinen pitää tehdä sen puolesta, että Euroopan turvallisuusjärjestelmään lyöty lommo voitaisiin ajan mittaan korjata. Ja ennen kaikkea, ettei niitä tulisi lisää.”
Presidentti Niinistö muistutti, että Suomi on noin 70 vuoden ajan elänyt rauhassa Venäjän naapurina ja suhteet ovat pysyneet toimivina murrostenkin läpi, vaikka vaikeita vaiheita on toki ollutkin. ”En väitä että tämä on koko kuva, muilla on varmasti toisenlaisia kokemuksia. Kenen kokemus on meille relevantti? Meidän vai muiden, ja missä määrin niitä on painotettava? Meidän täytyy itse tätä miettiä.”
Puolustuksen uskottavuudesta vastaamme itse
Presidentti Niinistön mukaan eräs viime kesän Kultaranta-keskusteluiden johtopäätös oli, että mahdollisesta Nato-jäsenyydestä huolimatta meidän on pidettävä omasta puolustuksestamme huolta. ”Kumppanuudet, kuten Ruotsin kanssa rakennettava puolustusyhteistyö, edistävät tätä. Mutta puolustuksemme kansainvälinen ulottuvuus – tuli se sitten kumppanuuden tai mahdollisen liittoutumisen kautta – on sittenkin vain tukijalka. Puolustuksen uskottavuudesta meidän on vastattava itse”, presidentti painotti.
Presidentti Niinistön mukaan Suomen etujen mukaista ei ole vähätellä eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. ”Eurooppalaisella puolustuspolitiikalla ja avunannolla on sopimuspohja, vaikka käytännön toteutus puuttuu. — Pidän poliittisesti mahdottomana tilannetta, jossa EU ei tukisi konfliktiin joutunutta jäsenmaataan. Ja aivan erityisesti pidän väistämättömänä sitä, että katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen. Juuri nyt monet eurooppalaiset maat joutuvat arvioimaan uudelleen ajan henkeä, oliko oman sotilaallisen kyvyn purkaminen sittenkään hyväksi. Monet varmaan arvioivat siinä samalla myös, miten EU-maat voisivat yhteistoimilla paikata tätä tilannetta. Tällöin syntyy momentum yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiselle. ”
Talous suurin turvallisuusuhka
Presidentti Niinistö totesi, että vaikka puolustusratkaisuista on tärkeä keskustella, on talous sittenkin suurin turvallisuusuhkamme. ”Talous ei ole vain bkt:tä ja alijäämää, talous heiluttaa koko yhteiskuntaa ja sen vakautta. Suomen suuri vahvuus on ollut eheys eikä meillä ole siitä varaa luopua”, presidentti sanoi. Suomen tulevaisuudesta ja talouden ja yhteiskunnan uudistamisesta keskustellaan Kultarannassa maanantaina iltapäivällä.
Aamun ensimmäisessä istunnossa pohditaan Ukrainan kriisiä, Venäjän kehitystä ja Suomen asemoitumista otsikolla ”Karhu on herännyt, entä Suomi?”. Keskustelu nähdään suorana Yle TV1:ssä sekä Yle Areenassa klo 9.30-11. Iltapäivän keskustelut ovat nähtävissä Yle Areenassa. Keskusteluun voi osallistua myös Twitterissä #Kultaranta.
Kuvia
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |