Presidentti Niinistö avasi valtiopäivät Finlandia-talolla. Kuvakaappaus: Yle Areena
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät Finlandia-talolla keskiviikkona 3. helmikuuta 2016. Puheessaan eduskunnalle presidentti keskittyi erityisesti Suomea ja Eurooppaa koettelevaan muuttoliikkeeseen. Presidentti sanoi muuttoliikkeen haastavan länsimaisen ajattelun: ”Vielä muutama vuosi sitten olimme viemässä arvojamme muualle, pidimme niitä ylivertaisina, mutta nyt joudumme miettimään, kykenemmekö pitämään niistä itsekään kiinni.”
Presidentin mukaan Eurooppa ei enää pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta ja että sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmämme. Muuttoliikkeen rajoittaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä lähes kaikkia toimia epäillään kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaisiksi. Sopimukset ja säännökset ovat kuitenkin syntyneet aivan toisenlaisissa olosuhteissa.
”Olen varma, että jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia. Ei siis ole hyviä vaihtoehtoja. Joudumme pohtimaan, suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todellisessa hädässä olevia, vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista piittaamatta”, presidentti Niinistö sanoi.
EU:n on tunnistettava tosiasiat ja raivattava tilaa pahimmassa hädässä oleville
Presidentti Niinistön mukaan hyviä vaihtoehtoja ei ole. On pyrittävä tyydyttävään tasapainoon, jossa turvataan yhtäältä eurooppalainen arvoperusta ja järjestys ja toisaalta autetaan niitä, jotka ovat hädässä tai vainon kohteena. ”Eurooppa hakee edelleen tasapainon ratkaisua. Nyt monet hallitukset tekevät sitä omin päin, ja vain kohdaltaan tai uhitellakseen ja pelottaakseen. Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Siitähän noissa kansallisissa ehdotuksissa on enimmäkseen kyse.”
Päätösten on parasta syntyä EU-tasolla, presidentti Niinistö arvioi. ”Parasta on tunnustaa tosiasiat, ja parasta, että tunnustuksen antaa EU ja ryhtyy yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle ja sitä kautta raivaa turvaan tilaa pahimmassa hädässä oleville.”
Toisiamme haukkumalla ongelmat vain lisääntyvät
Puheessaan presidentti otti myös kantaa Suomessa alkuvuodesta käytyyn keskusteluun, jossa niin miehet, naiset, suvaitsevaiset, suvaitsemattomat kuin poliisitkin ovat saaneet haukkuja osakseen. Presidentti Niinistö muistutti, etteivät ongelmat näin poistu, vaan päinvastoin. Kansainvälisillä mittareilla mitattuna Suomella menee hyvin. Presidentti toisti, ettei kevättä ole hyvä riidellen kohdata – oli sitten kyse taloudesta tai maahanmuutosta.
Lopuksi presidentti totesi, että eduskunnalta odotetaan ja vaaditaan nyt paljon, myös perustuslain suhteen. ”Turvallisuutta pitää vahvistaa, maahanmuutto on ongelma, talous ahdistaa; ja mitä muuta vielä voi tulla. Tulette olemaan, syvemmin kuin eduskunta vuosikymmeniin on ollut, perustuslaillisten perimmäisten kysymysten äärellä. Työnne ei tule olemaan vailla tuskaa. Eduskunnan päärakennuksen ylätasanteella on presidentti Ståhlbergin käyttämä kirjoituspöytä, jonka äärellä perustuslakimme laadittiin. Näkymä viestii: Tässä se syntyi ja täällä se on vastannut aikojen muutoksiin.”
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (kesk.) ja pääsihteeri Maija-Leena Paavola kuuntelevat presidentin avauspuhetta Finlandia-talolla. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö osallistuivat valtiopäivien ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen Tuomiokirkossa. Hanne Salonen / Eduskunta