Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon tilaisuudessa tiistaina 17. marraskuuta 2020. Virtuaalikeskustelussa New York Timesin Brysselin kirjeenvaihtaja Matina Stevis-Gridneffin kanssa presidentti Niinistö pohti transatlanttisten suhteiden tulevaisuutta ja vahvemman Euroopan globaalia roolia.
Transatlanttisten suhteiden yhteisiä nimittäjiä
Keskustelun alussa presidentti Niinistö totesi maailman olevan tällä hetkellä kovan muutoksen pyörteissä. Haasteiden edessä on perinteisesti ollut tapana etsiä ystäviä ja yhteisiä nimittäjiä. Sen sijaan, että transatlanttisissa suhteissa haaveiltaisiin menneistä, tulisi presidentin mukaan katseet suunnata tulevaisuuteen.
Presidentti otti esille kolme tärkeää Eurooppaa ja Yhdysvaltoja edelleen yhdistävää tekijää: arvot, turvallisuus ja hyvinvointi. Euroopalla ja Yhdysvalloilla on hyvin samantapainen perinne kunnioittaa länsimaisia arvoja – demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Samanlaisia arvoja edustavien kumppaneiden tulisikin presidentin mukaan tehdä yhteistyötä niiden edistämiseksi.
Turvallisuudesta puhuttaessa presidentti Niinistö totesi Naton olevan tärkeä Euroopalle, ehkä jopa tärkeämpi kuin Yhdysvalloille. ”Euroopassa ymmärretään, että meidän täytyy itse ottaa enemmän vastuuta turvallisuudestamme.” Tämän ymmärtäminen edistää osaltaan transatlanttista yhteistyötä.
Presidentti Niinistö nosti esille myös dollarin aseman merkityksen. Bretton Woods -järjestelmä tuo paljon vaikutusvaltaa ja hyvinvointia sekä Yhdysvalloille että Euroopalle.
Missä on Euroopan vaikutusvalta?
Turvallisuudesta ja Euroopan vaikutusvallasta kysyttäessä presidentti Niinistö muistutti, että Suomessa on jo pitkään puhuttu tarpeesta vahvemmalle Euroopalle. Tähän on nyt herätty myös muualla Euroopassa. ”Sotilaallisen autonomian sijaan puhuisin kuitenkin kyvyistä. Näiden uskon olevan hyödyllisiä sekä Natolle että Yhdysvalloille. Mitä vahvempi Eurooppa on, sen vahvempi on myös Nato.”
Presidentin mukaan taloudellisesta ja sotilaallisesta potentiaalistaan huolimatta Eurooppa on tällä hetkellä pudonnut pois niistä pöydistä, joissa tärkeitä geopoliittisia päätöksiä tehdään. Takaisin pääsemiseksi Euroopassa tulisikin pyrkiä parempaan yhteystyöhön ja yhtenäisyyteen.
Esimerkiksi presidentti nosti Kiinan ja Yhdysvallat. Hänen mielestään on tärkeää, että Eurooppa pystyisi jatkossakin muodostamaan mielipiteensä itsenäisesti. ”Ettemme automaattisesti ole jonkun puolella vaatimuksista huolimatta,” hän sanoi. ”Myös jatkossa meidän täytyisi kyetä pitämään kiinni omista arvoistamme ja periaatteistamme – olla itsenäinen.”
Vaikka presidentti Niinistö nimesi EU:n suurimmaksi uhkaksi yhtenäisyyden puutteen, sanoi hän uskovansa, että Euroopassa edelleen uskotaan yhteiseen tulevaisuuteen: ”Ja on meidän vallassamme, millaisen tulevaisuuden luomme.”