Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui Euroopan neuvoston huippukokoukseen Reykjavikissa 16.–17. toukokuuta 2023. Kokouksen tavoitteena oli vahvistaa Euroopan neuvoston toimintaa ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltiokehitykseen kohdistuvien uusien uhkien valossa sekä edistää tukea Ukrainalle.
Huippukokous alkoi tiistaina 16. toukokuuta avajaisistunnolla sekä Ukrainan tukemista käsittelevällä keskustelulla ja työillallisella. Suomen kansallisen puheenvuoron presidentti Niinistö piti huippukokouksen yleiskeskustelussa keskiviikkona 17. toukokuuta.
Puheenvuorossaan presidentti Niinistö totesi tuen Ukrainalle jatkuvan yhtä vahvana ja päättäväisenä kuin tähänkin asti. Huippukokouksen aikana tuli voimaan neuvoston piirissä neuvoteltu sopimus, jolla perustettiin kansainvälinen rekisteri tallentamaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamia vahinkoja. Suomi on yksi Haagiin perustettavan rekisterin perustajajäsenistä.
”Vahinko- ja vaaderekisterin perustamisen myötä Euroopan neuvosto on ottanut tärkeän askeleen kohti Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistamista. Suomi tukee Ukrainan ja kansainvälisten instituutioiden vastuullisuuspyrkimyksiä myös vastedes”, presidentti Niinistö totesi.
Presidentti muistutti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja sen tuomioiden täysimääräisen täytäntöönpanon merkityksestä: ”Meidän on pidettävä yllä maailman kattavinta ihmisoikeuksien suojelujärjestelmää. Se on puolustuksemme demokratian taantumista vastaan.”
Huippukokoukseen osallistuvalle suomalaismedialle presidentti mainitsi, että Euroopan neuvosto perustettiin toisen maailmansodan jälkeen puolustamaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. ”Nyt vuosikymmenten jälkeen on tietysti melkoista, että me täällä samassa neuvostossa olemme tavallaan sodan keskellä. Mutta sitä tärkeämpää on pitää noista periaatteista kiinni.”
Presidentti Niinistö kertoi korostavansa huippukokouksessa myös globaalia kehitystä ja sitä, ettei menneisyyttä sekoitettaisi tämän hetken tapahtumiin. ”Nythän näyttää vähän siltä, että eräissä maissa katkerat historian kokemukset on kaivettu esiin ikään kuin yhdistettynä siihen, että tuetaanko Ukrainaa vai ei, tai tuomitaanko Venäjä tai ei. Ne ovat täysin erillisiä asioita.”
Presidentin ohjelmassa on kokouksen yhteydessä lisäksi useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Reykjavikin huippukokous oli neljäs Euroopan neuvoston huippukokous sen perustamisen jälkeen vuonna 1949.
-
Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir avasi huippukokouksen. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Avajaisistunnossa puhui etäyhteydellä myös Ukrainan presidentti Zelenskyi. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Vasta neljättä kertaa neuvoston historiassa järjestetty huippukokous kiinnosti mediaa. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö tapasi Kreikan presidentin Katerína Sakellaropoúloun. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö ja presidentti Macron keskustelevat. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Keskusteluissa Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa. Kuva: Nina Nordström/Ulkoministeriö
-
Jäsenmaiden johtajien perhekuva Euroopan neuvoston huippukokouksessa Reykjavíkissa 16.5.2023. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Pyöreän pöydän keskustelussa aiheena tuki Ukrainalle. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö ja Slovakian presidentti Zuzana Čaputová keskustelevat. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö käytti puheenvuoron Euroopan neuvoston neljännessä huippukokouksessa. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö tapasi Puolan presidentti Dudan huippukokouksen toisena päivänä. Kuva: Riikka Hietajärvi/Tasavallan presidentin kanslia