Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa 30. syyskuuta 2016. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti piti tiedotustilaisuuden 30. syyskuuta 2016 Presidentinlinnassa. Tiedotustilaisuuden aiheena oli Suomen osallistuminen Ukrainan ilmatilassa alasammutun MH17-lennon tuhon selvittämiseen. Paikalla oli myös ulkoministeri Timo Soini.
Presidentti Niinistö kertasi, että vuoden 2014 loppukesästä Hollannin syyttäjälaitos kääntyi Suomen puoleen oikeusapupyynnöllä koskien Suomen hallussa olevia BUK-ohjuksia. ”Hyvin nopealla aikataululla päätimme, että meidän puolestamme tuo oikeusapu annetaan. Ja sitä annettiin niin kuin oli pyydetty”.
Oikeusapupyynnön salassapito tapahtui nimenomaan Hollannin pyynnöstä: ”Tuossa pyynnössä Hollanti toivoi, että asia pidetään kokonaan salassa. Kun heiltä asiaa tarkennettiin vielä, Hollanti ilmoitti, että siinä vaiheessa, kun syytteitä nostetaan ja asiaa käsitellään oikeudessa, he joutuvat avaamaan Suomen nimen”, presidentti Niinistö sanoi.
”Meille tämä aika nopean aikataulun pyyntö aiheutti kyllä aika paljon päänvaivaa ja miettimistä. Tänä päivänä ja tietysti jo silloin vaikutti aivan luonnolliselta, että totta kai Suomi auttaa tuollaisen hirvittävän rikoksen selvittämisessä.”
Oikeusapupyyntöjä on tullut useita
Presidentti Niinistön mukaan huomioon piti ottaa myös kauppaoikeus: ”Hankintasopimuksessa, jolla BUK:it oli ostettu Venäjältä, on luonnollisesti asekauppaan aivan normaalisti liittyviä salassapitosäännöksiä. Tietojen luovuttaminen vaikuttaa tietysti aivan luonnolliselta, mutta kauppaoikeus ei aina vaikutakaan niin luonnolliselta. Me jouduimme tätä pohtimaan. ”
Oikeusapupyyntöjä on sittemmin tullut useita. Vuonna 2015 Suomea pyydettiin räjäyttämään BUK-ohjus ja toimittamaan sirpaleita Hollannin syyttäjäviranomaisille käyttöön. Räjäytystilanteessa oli paikalla Hollannin viranomaisia ja sirpaleita myös lähetettiin Hollantiin.
”Korostan että kaikissa näissä käänteissä olemme joutuneet palaamaan siihen alkuperäiseen dilemmaan: Miten tuon hankintasopimuksen ehdot ja näitten osien luovuttaminen kolmannelle soveltuvat toisiinsa. Voisi siis sanoa, että olimme aika tiukassa paikassa.”
Viime keväänä lähetettiin uusia pyyntöjä BUK-ohjukseen liittyen. ”Samassa yhteydessä on pyydetty, että kaikki se mitä Suomi on parin vuoden ajan kuuliaisesti toimittanut, luovutettaisiin kansainvälisen tutkijaryhmän käyttöön”, presidentti sanoi.
Suomalaisryhmä lähtee Hollantiin
Presidentti Niinistö sanoi, että ratkaisua lisäaineiston antamisesta ei ole vielä tehty. Sitä tehtäessä joutuu tasavallan presidentin johtama hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta myös ratkaisemaan poiketaanko Suomelle alun perin esitetystä pyynnöstä: ”Että salassa pidettäviä asioita luovutetaan Hollannin syyttäjänvirastolle, joka käyttää niitä myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Nyt ei ole mitään oikeudenkäyntiä, joten pyyntö on siinä mielessä aika laajentava. Saattaa olla, ettei siinä mitään ongelmia ole, mutta saattaa olla että on. Siksi sitä täytyy vielä yhdessä pohtia.”
Presidentti Niinistö avasi uutta pyyntöä kertomalla, että siihen liittyy paljon lisää substanssia ja toiveita uudesta näytöstä. Saadakseen tarkan selvyyden siitä, mitä Suomelta toivotaan, on TP-UTVA:ssa tehty päätös lähettää Hollantiin suomalaisryhmä keskustelemaan asiasta. Presidentti sanoi, että Hollannissa otetaan esille myös asian toinen puoli: ”Ja se on, että Suomi tekee tässä aika rohkeita päätöksiä. Että entäpä jos aletaan perään kysyä, onko meillä silloin tukea myöskin? Tämäkin kysymys on pakko ottaa esille.”
Suomi tehnyt äärettömän pitkälle yhteistyötä
Julkisuudessa viikolla esitettyihin hollantilaistietoihin Suomen osallisuudesta tutkimuksiin kommentoi presidentti näin: ”On tietysti vähän hämmentävää, että kun Hollannin viranomaiset ovat itse vannottanut meitä pitämän asian salassa, niin sieltä nyt kovasti puhellaan. Toivoisin myös ymmärtämystä siihen, ettei tämä ole ollut helppoa. Tässä on jouduttu jatkuvasti hyvin, hyvin hankalien kysymysten ääreen, niin kuin ehkä voitte ymmärtää. Joten siinä mielessä saada moitteet siitä, että olemme tehneet äärettömän pitkälle yhteistyötä, on enemmän kuin yllättävää.”
Presidentti Niinistö kertoi myös, ettei Venäjän kanssa ole asiasta keskusteltu: ”On pidetty huolta siitä, että Venäjä vuonna 2014 tuli tietämään, että meille on tullut oikeusapupyyntö ja että me ryhdymme sen mukaisiin toimenpiteisiin. Tämä on ollut siis meidän ilmoituksemme. Siitä ei ole keskusteltu.”